Ennustamista (osa 1)

 

Vaikka vuosi onkin jo alkanut ajattelin kirjoittaa muutamia ennustuksiani ja ajatuksia kuluvalle vuodelle.

Laiteet

Viime vuosi (2010) oli ehdottomasti Apple iPadin juhlaa, myyntimäärät ovat käsittämättömän suuria, 7,4 miljoonaa. Viime vuonna Apple olikin lähes yksin tässä segmentissä, mutta  CES 2011 messuilla kymmenet valmistaja ilmoittivat tuovansa omat versionsa tableteista markkinoille. Lähes kaikki käyttävät Googlen Android käyttö-järjestelmää, joten oletettavissa on, että myös tablet puolella Android ohittaa myyntimäärissä Applen iOS:n. Mutta missä on Microsoft? Microsoft esitteli Windows 8:a, joka on tulossa ehkä vuonna 2012. Suuri ja mahtava on taas kovasti myöhässä näistäkin kekkereistä, parin vuoden sisään nähdään pystyykö MS pääsemään enää mukaan näihin uusiin laitteisiin. Koska nyt tietysti joku vastaa, että olihan siellä myös windows 7 tabletteja, niin siitä vain kokeilemaan toimiiko hiirellä ja näppäimistöllä käytettäväksi tarkoitettu järjestelmä sormella.

 

Onko näistä tableteista sitten yrityskäyttöön?

Olin asiakkaalla loppuvuodesta palaverissa ja hämmästyin, että lähes jokaisella asiakkaan henkilöllä oli iPad käytössä. Ja tämä oli vielä ennen kuin Applen iPadin myynti oli edes Suomessa alkanut. Yrityksen oma IT-osasto ei kylläkään tukenut tai edes “sallinut” niiden käyttöä, mutta käyttäjät olivat itse hankkineet laitteet.

Ehkä tuo on kuvaava esimerkki, miten käyttäjät tulevat itse valitsemaan heille soveltuvan laitteen. IT-osastojen tehtäväksi tulee miettiä, miten tarjota palveluja päätelaiteriippumattomasti.

Tablettien lisäksi ns.tilattomat laiteet tulevat tänä vuonna. Niitä on tulossa useilta valmistajilta, kuten Google Chome OS, cr-48 ja ennakkotietojen mukaan myös Microsoft on kehittelemässä samanlaista ohjelmistoa. Google on tehnyt hauskan esittelyvideon laitteesta : Google cr-48

Seuraavassa osassa ennustelen Pilven tulevaisuutta ja kokemuksia projekteista viime vuonna.

VDI 5 v , missä mennään?

Siitä kun uusi lyhenne VDI ilmestyi IT-sanastoon on jo yli 5 vuotta. Kuten jotkut muistavat, yritti VMWare “omia” tuon termin, mutta liian yleisenä ei onnistunut (vrt. kännykkä/Nokia). Alkuun tuo VDI olikin vain termi, ilman tuotetta. Ensimmäiset VDI tuotteet tulivat 2005 yritykseltä nimeltä Provision  Networks (nyk. Quest), tuon alun jälkeen tuotteita sitten onkin ilmestynyt kuin kastematoja sateen jälkeen.

VDI tuotteiden osalta kehitys on mennyt huimasti eteenpäin. Alkuaikojen protokolla “taistelusta” on pikku hiljaa päästy itse asiaan. Tuotteet ovat kehittyneet automaation suuntaan, vasta tämä alkaa tuomaan tarvittavat kustannushyödyt asiakkaille. Pelkästään siirtämällä työasema työpöydältä palvelinsaliin ei saavuteta tarpeeksi kustannussäästöjä. Alunperinkin ajatuksena oli tarjota dynaaminen ympäristö, jossa työasemat, ohjelmat ja asetukset luodaan/otetaan käyttöön automaattisesti tarvittaessa.

Missä sitten mennään toteutusten osalta?

Edelleenkin ympäristöt ovat suhteellisen pieniä, vain muutamista kymmenistä satoihin työasemiin. Osaltaan tähän vaikuttaa osaajien puute ja tietysti alkukustannusten kalleus. Olen vieläkin seurannut huvittuneena kuinka esityksissä kerrotaan, että kun ostat tämän palvelimen ja nämä lisenssit saat n kpl virtuaalisia työasemia. Tai sitten tehdään parin päivän POC (Proof of Consept), jolla asiakas saa muutaman perusvirtuaalityöaseman vähäksi aikaa käyttöönsä. Varsinkin tuo parin päivän POC on minusta suoranaista rahastusta, jos haluaa tietää miten “vdi” toimii voi ottaa työasemasta toiseen RDP-yhteyden. Jos haluaa todella testata kuinka VDI soveltuu omaan ympäristöön täytyy siihen varata merkittävästi enemmän aikaa, koska ainoastaan integroimalla VDI omaan ympäristöön oikeille käyttäjille voi tehdä päätöksiä teknologian soveltumisesta omaan käyttöön.

Toinen merkittävä asia, joka on pikkuhiljaa korjaantumassa on ymmärrys levyjärjestelmän keskeistä roolista VDI ympäristössä. Levytila/järjestelmä on kuitenkin kallein yksittäinen komponentti VDI:ssä.

VDI:n osalta olemme nähneet nyt hypekäyrän huipun, on aika siirtyä varsinaisiin toteutuksiin.

Microsoft pilvessä

Steve Balmer ilmoitti Webcast:ssa 4.3.2010, että Microsoftin tulevaisuus on pilvessä, 90% Microsoftin työntekijöistä ensivuonna työskentelee pilvihankkeiden parissa.

Aloin  miettimään mitä tuo lausunto oikein tarkoittaa. Jos Microsoft siirtää 90% henkilökunnastaan uusien pilvipalveluiden kehittäjiksi, mitä tapahtuu muille tuotteille. Onko Microsoft lopettamassa Windowsin ja Office tuotteiden työpöytäversioiden kehityksen? Onko Windows 7 ja Office 2010 lajinsa viimeiset?

Siirtyminen pilveen on siirtyminen eri liiketoimintamalliin. Epäilen, että edes Microsoft voi saada samoja tuloja pilvestä kuin perinteisestä työasemaohjelmistoista. Tätä kirjoittaessa ei vielä ole tiedossa Microsoftin toimistopaketin (Officen) hintaa pilvestä käytettynä.

Jos Microsoft haluaa sen yritysten käyttöön, hinnan on oltava houkutteleva, mikä tarkoittaa sen on oltava merkittävästä edullisempi kuin MS Officen hankinta työasemaan nyt (n. 200-250€). Samoin palvelun hintaan tulee kuulua myös sähköposti ja tallennustilaa dokumenteille. Itse arvioisin, että hinnan tulee olla maksimissaan 50 - 100 € per käyttäjä per vuosi.

Näin Microsoft kumppanina asia tietysti myös huolestuttaa, ohjelmistomyynnin katteet tulevat olemaan paljon pienemmät kuin perinteisessä mallissa. Joskin meillä tulot tulevat suurimmaksi osaksi konsultoinnista, mutta useille muille Microsoft kumppaneille asia onkin jo vakavampi.

Asiakkaiden kannalta muutos tarkoittaa alenevia ohjelmistokustannuksia, mikä mielestäni erittäin hyvä asia. Nyt voidaan keskittyä enemmän IT-palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen.

Microsoft aikoo olla numero yksi myös pilvipalveluissa. Microsoft on usein pystynyt muuttumaan, mutta nyt onkin kyseessä liiketoimintamallin muutos. Toivottavasti Microsoft onnistuu tässä, joskin en usko että se tulee olemaan pilvessä samassa asemassa kuin nyt perinteisessä työasema ohjelmistoissa (n. 90% markkinaosuudella). Kilpailu tulee olemaan pilvessä uudella tavalla kovaa, siellä on jo valmiina yrityksiä joiden koko liiketoiminta on alusta asti perustunut Internetiin. Ehkä merkittävin esimerkki uudesta kilpailusta on hakukoneet, edes Microsoftin resursseilla ei päästä kuin numero neloseksi (http://tinyurl.com/9z8kd4).

Pää pilvissä, jalat maassa

Työkiireiden takia tämä blogin kirjoittaminen on vähän jäänyt, mutta yritetään taas löytää tähäkin aikaa.

Yksi suurimmista muutoksista mitä tällä alalla on tulossa on ns. pilvipalvelut. Niistä liikkuu mitä kummallisempia tarinoita, osa totta osa vain vanhojen palvelujen uudelleen nimeämistä. Tulemme näkemään pilvipalvelun osalta myös saman ilmiön mitä virtaulisoinnin kanssa kävi. ei taida olla enää edes kaapelinvalmistajaa, jolla ei olisi virtualisointi jollain tavalla nimessä mukana.

Yksinkertaisesti pilvipalvelut ovat käytön mukaan ostettavia ohjelmia ja järjestelmiä (palvelimet, tallennuskapasiteetti jne.), jotka sijaitsevat jossain ja joista maksetaan vain käytön mukaan.

Helpoin tapa tutustua pilvipalveluihin on tietenkin sähköposti. Sähköpostipalveluja tarjoaa iso joukko yrityksiä, kuten Google, Microsoft, Yahoo.

Sähköposti tulee olemaan se ensimmäinen suuri pilvipalvelu, joihin yritykset siirtyvät. Niissä kustannussäästöt ovat merkittävät oman sähköpostipalvelun ylläpitämiseen verrattuna. Esimerkiksi Googlen yrityssähköposti (osa Google Appsia) maksaa 40€/v/käyttäjä. Levytilaa sähköpostia varten saa 25 gb. Käytettävyys on huippuluokkaa, esim. meidän omassa käytössä on ollut vain kaksi alle tunnin katkoa kahden vuoden aikana (joista molemmista Google hyvitti palvelun hinnassa). Kumpikin katko ei ollut täydellinen vaan sähköpostia pystyi molemmissa tapauksissa käyttämään kännykällä tai POP3/IMAP palvelulla.

-Petri

Virtualisointia kaikkialla

Nykyisin on vaikea löytää ohjelmistotaloa tai laitevalmistajaa joka ei ole liittänyt sanaa virtualisointi jollain tapaa tuotteisiinsa. Virtualisointi on päivän isku (lue myynti) sana. Joten ei ole ihmeellistä, että monet sekoittavatkin mitä se oikein tarkoittaa.

Useimmiten huomaan, että palvelin-, työasema-, esityskerros- (presentation) ja sovellusvirtualisointi menevät hauskasti sekaisin.

 Joten tässä virtualisointien lyhyt oppimäärä:

1. Palvelinvirtualisointi

Vuosituhannen alussa VMWare toi ensimmäisenä tuotteen, joka mahdollisti usean Windows Server, Linux jne. palvelimen käyttämisen samalla palvelinraudalla. Tämän mahdollisti palvelimien (fyysisten/rauta) tehon kasvu. Samaan fyysiseen palvelimeen voitiin asentaa esim. 10 kpl Windows 2003 palvelinta.

Tuotteita: VMware vSphere, Microsoft Hyper-V, Parallels Virtuozzo, Xen (Sun,Oracle,Citrix), RedHat KVM

2. Työasemavirtualisointi (VDI)

Tämä on tämän hetken “kuumin” juttu. Koska palvelimien virtualisoinnista saavutettavat edut ovat merkittäviä ajatellaan, että asentamalla työasemakäyttöjärjestelmä (Windows XP, Vista, 7) konesaliin palvelinten virtualisointiin tarkoitetulle alustalle saavutetaan samat hyödyt myös työasemakäytössä. Työasemavirtualisoinnissa käyttäjällä on toimipisteessään “kevyt” työasema joka käyttää konesalissa olevaa työasemakäyttö-järjestelmää.

Tuoteita: VMware View, Quest vWorkspace, Citrix XenDesktop, SUN VDI, LeoStream, Microsoft

3. Esityskerrosvirtualisointi

Tämä on se perinteinen Terminal Server ratkaisu. Kun sana virtualisointi haluttiin tähän mukaan, keksittiin esityskerros virtualisointi (Presentation Virtualization). Terminal Serverissä ohjelmat asennetaan palvelimelle, josta käyttäjät voivat käyttää joko jaettua työpöytää tai yksittäisiä sovelluksia.

Tuoteita: Microsoft, Citrix, Quest, Symantec, 2x

4. Sovellusten virtualisointi

Sovellusten virtualisoinnilla tarkoitetaan tapaa, jolla asennettavan sovelluksen komponentit (tiedostot ja rekisteri) “irroitetaan” alla olevasta käyttöjärjestelmästä (Windows). Virtualisoitu sovellus “kopioidaan” työasemaan, jossa se suoritetaan paikallisesti. Sovellusvirtualisointituotteesta riippuen tarvitaan tai ei tarvita erillisiä palvelimia.

Tuotteita: Microsoft App-v, VMware ThinApp, Symantec Workspace Virtualization, InstallFree, Xenecode, Endeavors …

Finnet Supermatrix

En voinut olla kommentoimatta Finnetin Supermatrixia, koska aihe liittyy suoraan siihen mitä päivittäin teen. Olin jo vuosia sitten ehdottamassa eräälle operaattorille samanlaista ympäristöä. Silloin toteutus kaatui teknisiin ongelmiin, USB ja muut oheislaitteet eivät olleet tuolloin vielä riittävästi tuettuina ohjelmistoissa.

Nyt tilanne on huomattavasti parantunut oheislaitteiden osalta ja suurin osa USB-laitteistakin saadaan toimimaan. Aikaisemmin myös ongelmana ollut riittävä näyttötarkkuus ja näytönpäivitys on useimmille perus VDI:ssä riittävä. Edelleen ongelmana on graafisten sovellusten käyttö, mutta uudet tuotteet kuten Teradici tuovat jo täyden resoluution (HD) myös etäkäyttäjille.

Haastavinta on yleensä ollut sovellusten hallinta, jos käytetään perinteisiä menetelmiä sovellusten asennuksissa, menetetään VDI ympäristön dynaamisuus. Juuri tämä dynaamisuus on yksi merkittävimmistä eduista kun haetaan hyötyjä. Käyttäjät saavat automaattisesti vapaana olevan koneen, johon heidän sovelluksensa ja käyttöympäristö tulee ilman erillisiä asennuksia. Usein unohdetaan tuo käyttöympäristö (profiliit), kuinka tärkeitä ne ovat jokapäiväiselle käytölle. Kuka haluaa joka päivä kopioida ikoneita työpöydälleen tai muuttaa sovellustensa asetuksia.

Supermatrix tulee kuluttajien käyttöön, jolloin haasteet on vielä paljon suuremmat kuin yritys toteutuksissa. Yrityskäytössä yleensä on rajattu määrä sovelluksia ja oheislaitteita. Kotikäytössä on hyvin vaikeaa mennä rajoittamaan hankittavia oheislaitteita, jos Ville haluaa multimedia boxin niin hän ostaa sen. Tällaisten ”outojen” laitteiden tukeminen tulee olemaan suhteellisen vaikeaa ylläpidolle.

Samoin kotona käytettävät sovellukset eroavat merkittävästi yritysten käyttämistä. Meillä kotona ainakin lasten pelit ovat ne joiden kanssa joudun itse eniten ”tappelemaan”. Ne vaativat koneelta hyvin paljon grafiikka ja prosessointitehoa. Toivottavasti Supermatrixissa miettivät miten tämä peliympäristö voidaan saada kotikäyttäjille toimimaan. Samoin pelien asennus kotoa voi asettaa haasteita.

Suurin haaste tulee olemaan kuitenkin lisensointi, lähinnä Microsoft Windows (tuskinpa ovat Linuxia sinne laittamassa). Microsoft lisensioi nyt käyttöjärjestelmän per laite, kuitenkin VDI ympäristössä soveltuvin lisensointimalli olisi per käyttäjä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen laite (terminaali / PC / Mac ..) tarvitsee oman lisenssinsä vaikka kytkeytyisi aina samaan virtuaalikoneeseen (VDI). Tästä olen keskustellut useaan otteeseen MS:n kanssa viime vuosina, mutta ainakaan vielä ei ole muutosta tapahtunut.

Tällaistä ympäristöä suunniteltaessa joutuu ottamaan kantaa hyvin moneen asiaan, joskus itsekin hämmästelen kuinka VDI ympäristöjä markkinoidaan valmistajien toimesta. Aikamoinen määrä asioita kuitataan ohimennen ja kuitenkin, kun lähdetään suunnittelemaan ympäristöä niihin aina törmätään.

Terminaalien valinta päätelaitteiksi on mielenkiintoista, olen itse ollut rakentamassa pääteympäristöjä IBM NC ajoista asti. Olen aina ollut sitä mieltä, että niiden mahdollisuuksia ei ole osattu hyödyntää. Ehkä itse lähtisin nyt miettimään päätelaite riippumatonta ympäristöä (”osta oma työasemasi”). Tällöin järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön mahdollisimman vähin muutoksin kotona.

Osanottaja luetteloa katsomalla huomaa, että tuotevalinnat on jo pitkälle tehty. Olisikohan aihetta tutustua aiheeseen myös laajemmin ennen kuin ”lukitsee” projektin tuotevalinnat. Huomasin myös, että Microsoft sieltä puuttui, se on kuitenkin yksi tärkeimmistä tekijöistä tälläkin alueella.

VDI (osa 2)

Vuosi 2006 toi tulleessaan myös uuden kolmikirjamisen termin (VDI). Koska lyhenteiden rekisteröinti ei onnistu jäi tuo VDI yleiskäyttöön.

Alkuvaiheessa VDI oli vain konsepti, työasemien käyttö virtuaalisesti. Kuten edellisessä osassa (VDI osa 1) kerroin oli käytön esteenä monia "uusia" ongelmia. Kuten miten jakaa automaattisesti (Load Balance)työasemia käyttöön, miten tulostaa paikalliseen tulostimeen. Ja jos vielä saisi työaseman levyn ja USB-laitteen mukaan VDI-istuntoon.

Näihin ongelmiin oli moni muukin törmännyt ja nyt alkoi myös sovellustalot kiinnostua asiasta. Ensimmäisenä ehti Provision Networks (nyk. Quest vWorksplace), VMWare osti Properon ja Citrix:n teki ensimmäiseen yrityksen muokkaamalla Presentation Serveristä brokerin. Myös monia muita uusia ehdokkaita ilmaantui vuosien 2006-2007 aikana.

Yhteyksienhallintaan (Connection Broker) tehdy tuotteet kehittyivät valtavasti, alkoi kisa ominaisuuksista. Lehtien ja blogien pääaiheena on nykyisin ollut näyttöprotokollat, perus RDP ei ole riittävä antamaan käyttäjille samaa tuntumaa kuin omaa työasemaa käytettäessä. On tullut laajennuksia perus-RDP:n (RDP+) Questiltä, Citrix:ltä ICA ja VMWare sitten pamautti lähes kaikki näyttöprotollat uusimmassa versiosaan.

Koska tuo protokolla puoli on nykyisin kutakuinkin kunnossa, kannattaa kiinnittää ememmän huomiota mitä muuta yhteyksienhallinta tuoteet sisältävät (joitakin kiinnostaa varmaan hintakin).

Isoin haaste tällähetkellä on miten lisenssoida VDI-ympäristö, Microsoftilta on lisenssimalli nimeltään VECD (Vista Enterprise Centralized Desktop)
Tuohon kannataa tutustua ennenkuin aloittaa VDI projektin, siinä on monta kohtaa jotka saattavat yllättää.

Korvaako VDI perinteiset työasemat tai Terminal Server ympäristöt?
VDI tuntuu houkuttelevalta vaihtoehdolta. Päästään takaisin keskittetyihin konesalissa toimiviin työasemajärjestelmiin. VDI:ssä on monta hyvää puolta, mutta käyttäjät ovat siirtymässä kannettaviin työasemiin ja työpöydät ovat pullollaan laskentatehoa.
Olemme toteuttaneet VDI järjestelmiä lähinnä erikoiskohteisiin, ulkoiset yhteydet, valmomot jne. Kustannukset (palvelimet, virtualisointialusta, yhteyksienhallinta, MS lisenssionti) rajoittaa nyt laajempien ympäristöjen toteuttamisia. Samoin Terminal Server on edelleen tehokkaampi alusta ajaa sovelluksia samalla raudalla.

Mutta samoin kuin ennenkin tehot kasvavat ja ohjelmistot kehittyvät jo hetken päästä VDI:stä tulee kustannustehokas ratkaisu.