Henkilökohtainen pilvi (Personal Cloud)

 

Kun nyt näitä pilvijuttuja on on ulkoista- ja sisäistä, ajattelin sitten lisätä soppaan vielä henkilökohtaisen pilven. Kerron tässä miten itse käytän pilvipalveluja (onko enää mitään muita palveluja, kuin pilvee?) ja miten ja miksi päädyin sinne.

Kaikki lähti tietysti sähköpostista, minulla oli Internetliittymän kautta saatu sähköpostitili 10 mb laatikolla (1997). Siihen sai yhteyden vain ko. liittymästä, joten postit luettiin vain kotona, tämä tietysti rajoitti käyttöä aikalailla. Liitetiedostojen (lähinnä valokuvat) lähettäminen oli tuskaa, koska kerralla sai lähettyä kuvan tai kaksi. Löysin sitten Hotmail palvelun, jota voi käyttää mistä tahansa selaimella, käyttöliittymä oli alkuun aika “karhea”, mutta kyllä sillä toimeen tuli.

Aikaa myöten Hotmailin käyttö muuttui roskapostin takia mahdottomaksi, mutta sitten vuonna 2004 löysin Googlen GMailin. Google Gmail toi mukanaan mahtavan 1 gb postilaatikon.
Googlen Gmail kasvoi sitten 2007 koko “tuoteperheeksi” kun mukaan tuli tekstinkäsittely,taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka. Alkuun nuo ohjelmat olivat kovin yksinkertaisia, mutta merkittävä etu niissä oli että ne olivat aina “mukana”. En enää tarvinnut USB-tikkuja yms. että sain omat dokumentit käyttöön. Kaikki oli käytettävissä juuri siltä koneelta ja sieltä mistä halusin.

Valokuvathan ovat niitä tärkeimpiä dokumentteja mitä kodeissa yleensä on. Kokeilin erilaisia tuotteita (kameroiden mukana tulleita), mutta minusta paras (lue: yksinkertaisin) on Google Picasa ohjelmisto. Valokuvat on yleensä tarkoitettu muille näytettäviksi, mutta ne yleensä ovat koneessa kotona (varmistettuna ulkoiselle) levylle/DVD/CD:lle. Picasassa on mahdollisuus synkronoida kuvat verkkoon, jossa ovat myös helposti näytettävissä muille.

Varsinkin nyt kun kotona oleva laitekanta on kasvanut (miniPC, iPad, MacBook, kannettava PC, Android Tablet, iTV...) olen huomannut kuin mainio juttu on että omat dokumentit ja ohjelmat ovat siellä jossain. Dokumentteja ja ohjelmia voi käyttää asentamatta ilman asennuksia kaikissa laitteissa.

Toiveena vielä olisi, että tähän henkilökohtaiseen pilveen saisi tallentavan verkkodigiboxin (ei löydy nykyiseltä operaattorilta) ja videovuokraamon. Verkkolevykin olisi mukava juttu, sinne voisi tallentaa videot. Myöskin monta muuta juttua on mielessä tämäkin pilven osalta.

Hyvin vastaavanlaiset tuotteet löytyy Microsoftilta ja monelta muultakin. Näin käyttäjän kannalta tärkeä asia on, että kaikkiin palveluihin pääsisi mistä laitteesta tahansa yhdellä tunnuksella.

Kun aloitimme ICT-Verstaan 3 vuotta sitten päätimme, että hyödynnämme myös yritysympäristössä samanlaisia ratkaisuja. Vieläkään meillä ei ole ainuttakaan omaan tuotantopalvelinta, kaikki dokumentit ja ohjelmistot on käytössä miltä tahansa laitteelta mistä tahansa. Niin ja tietysti IT-kustannukset (pois lukien kannettavat) vuodessa on alle yhden pienen palvelimen.

BYOPC (Tuo oma kone töihin)

Termihän pitäisi oikeastaan olla Tuo Oma Laite (Bring You Own Device, BYOD), koska suurin osa uusista laitteista ei ole enää perinteisiä työasemia vaan suuntaus on ollut ja tulee olemaan Tablet ja älypuhelin (“älylaite”) suuntaan. Käyttäjät hankkivat itse esim. Apple iPad laitteita, joita he haluasivat myös käyttää töissään.

Osa yrityksistä on jo huomannut, että perinteinen yhden käyttöjärjestelmän (Windows / OSX / Linux) taktiikka tulee muuttumaan usean käyttöjärjestelmän suuntaan. Jatkossa joudutaan / päästään tukemaan hyvin erilaista kirjoa laitteita ja käyttöjärjestelmiä kuin viime vuosikymmenten tietototekniikka ympäristöissä.

Vastarinta tulee tietysti olemaan joissakin tapauksissa suurta, kuten aina uuden teknologian tulemisessa. Muistan itse kuinka Mainframe puolen ihmiset nauroivat kun tuotiin ensimmäisiä PC:tä taloon. Heidän veikkaus oli, että tuo “hullutus” loppuu parissa vuodessa ja palataan taas päiväjärjestykseen. Noita PC:tä voi ainostaan käyttää kotona pelaamiseen tai tekstinkirjoittamiseen, mutta yrityksiin niitä on turha tuoda.

Omien laitteiden käyttö tulee olemaan haasteellista yritysten kannalta. Joudutaan miettimään mitä palveluja ja sisältöä saa laiteissa olla, miten erotetaan käyttäjän data yrityksen datasta. Omien laitteiden hallinnointi tuo myös oman haasteensa, miten toimitaan jos käyttäjä vaihtaa työpaikkaa tai hukkaa laitteen. Yrityksen omistama laite voidaan etätyhjentää, mutta käyttäjän omistaman laitteen etätyhjennys ei olekaan sallittua. Eli täytyy löytää keinot ja mallit miten etätyhjentää vain yrityksen data ja sovellukset laitteesta ja jättää käyttäjän omistama data paikalleen.

Onneksi nyt jo löytyy hallintatuotteita, joilla suurimman osa noista ongelmista voi ratkaista. Joskin kaikki tuotteet, joista löytyy usean (mobiili-) käyttöjärjestelmän tuki ovat uusia eli joudutaan opettelemaan ja asentamaan uusia hallintajärjestelmiä. Aika moni ei tiedä että myös iOS:n (iPhone, iPad) voi asentaa sovelluksia oman hallinnan kautta ei vain App Storesta.

VDI vai Ei-VDI

Kas siinäpä pulma? Viimeiset kaksivuotta on ovat olleet se aika jolloin VDI tulee. Miksi sitten isoja toteutuksia ei ole kuitenkaan kuin muutamia ja suomessa ei yhtään (yli 1000). Olemme nyt törmänneet usealla asiakkaalla siihen, että heille on tehty POC (proof of consept / testiympäristö) ja usein luvatut ominaisuudet eivät toimi tai toimivat osittain. Lisenssit ja laitteet on kyllä myyty, mutta toteutus onkin jäänyt tekemättä, ehkä osaamattomuutta tai kiire (lue myynti) on vienyt asiantuntijat muualle.
Suurimalle osalle asiakkaista on “unohdettu” kertoa, että Microsoft lisenssit pitäisi myös ostaa (VDA tai SA). Tuo Microsoftin osuushan kasvattaa lisenssien hintaa merkittävästi (jopa 100€/vuosi) sopimuksista riippuen. Kannattaa lukea tarkkaan MS VDI lisenssointiohje.

Samoin on liioiteltu kuinka monta VDI-työasemaa palvelin pystyy ajamaan, levykäyttö ja tietoliikenne onkin sitten jätetty asiakkaan vastuulle.

Vaikka VDI:ssä onkin paljon vieläkin paljon haasteita on perustekniikka kuitenkin ihan tuotantokelpoista. Ongelmana tuntuu oleva tuo myy ensin, mieti sitten meno.

Miksi sitten valita tai olla valitsematta VDI:tä?

VDI soveltuu hyvin esim. ympäristöihin, joissa vaaditaan korkeaa käytettävyyttä tai työasemien hallinta on hankalaa (esim. tehdasympäristöt). On helpompi toteuttaa se konesalissa kuin yksittäisillä työasemilla. Samoin tietoturvapuoli saadaan helpommin haltuun kun järjestelmä sijaitsee keskitetyssä paikassa. Myöskin ympäristöt, joissa on paljon käytössä pöytätyöasemia tulevat hyötymään VDI:stä.

Ongelma VDI:ssä on että investoinnit ovat etupainotteisia eli alkuun on hankittava tarvittava laitteet ja ohjelmistot sekä projektit. Hyödyt tulevat vasta viipeellä muutaman vuoden päästä. Tämä etupainotteisuus on suuri haaste usealle asiakkaalle, on vaikeaa perustella hankkeen takaisinmaksu.

Ympäristöt, joissa käytetään paljon kannettavia eivät tule hyötymään VDI:stä merkittävästi. Kannettaville on olemassa / tulossa monia uudenlaisia ratkaisuja hallintaan, jotka tulevat ratkaisemaan mobiilien ympäristöjen ongelmia.

Syitä valita tai olla valitsematta löytyy myöskin muita. Aina ensialkuun kannattaa käyttää aikaa ja selvittää mitä VDI tarkoittaa oikeasti ja soveltuuko se omaan ympäristöön.

Mobiilia

Sattumalta törmäsin tilastoon laajakaistaliittymien määrä Suomessa (Ficom). Siinä tilastosta näkyy selvästi, että kiinteiden laajakaistojen (ADSL) määrä lähti vähenemään jo vuonna 2008. Kehitys on menossa entistä enemmän ja nopeammin mobiililaajakaistojen suuntaan. Uusi 4G lupaa tuoda vielä huomattavasti nopeammat yhteydet. Jos vielä hinnoittelu 4G verkoissa saadaan kohtuulliseksi, kiinteä hinta ilman mb rajoja, voisin itsekin hankita luopumista kaapelimodeemista.
Veikkaisin, että osa yrityksistäkin tulee siirtymään mobiililaajakaistoihin kiinteiden yhteyksien sijaan. Konttorille voi rakentaa 4G / Wlan reitittimellä verkon ja kannettavissa voidaan käyttää sisäänrakennettua 4G korttipaikkaa. Siirtyminen kokonaan mobiiliin ympäristöön vaatii tietysti miettimistä, minne yrityksen palvelimet ja palvelut sijoitetaan. Tuskin kukaan varsinaisesti “rakastaa” ostaa ja ylläpitää omia palvelimia ja järjestelmiä. Samoin yhteyksien järjestäminen yrityksen sisäverkkoon vaatii erilaisia VPN tms. rakennelmia, joiden ylläpito ja käyttö vaatii rahaa ja “tupakkaa”. Mobiliteetin käyttöönotto tulee muuttamaan yritysten IT-ympäristöjä merkittävästi jatkossa. Samoin päätelaitteet tulevat muuttumaan, miksi käyttäjät eivät saisi käyttää niitä laitteita joilla saavat työtehtävänsä parhaiten hoidettua.
Kuluttajapuolelta tutut palvelut ja järjestelmät tulevat myös yrityksiin.

Mitä vikaa sisäisessä pilvessä?

Ohjelmisto- ja laitetoimittajat haluavat lisätä pilven (hypeä) myös yritysten sisälle. Ensialkuun tuo voi kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta kun alkaa vähänkin miettimään mikä se oikea Pilvi on, tulee esille myynti- ja markkinointimiehet tässäkin jutussa.

Pilven tarkoituksena on  tarjota asiakkaille ohjelmistoja ja kapasiteettiä käyttöperusteisella veloituksella. Hyvä esimerkki on, että kun asiakas tarvitsee suurta julkistusta varten lisää web palvelimia, hän ostaa tarvittavan kapasiteetin vain tarvitsemakseen ajaksi (esim. 1kk) ja maksaa vain käytetyn kapasiteetin. Samoin myös ohjelmien käyttö ja laskutus perustuu vain kulloinkin tarvittavaan määrään. eli joustoa löytyy myös alaspäin.

Miten tämä sitten liittyy “sisäiseen pilveen”. Myyntikalvoissa esitellään kuinka voit rakentaa sisäisen pilven, kunhan hankit nämä meidän ohjelmat ja laitteet. Ajatellaan yritystä X (100 palvelinta), joka on päättynyt lähteä mukaan tähän pilveilyyn. Ajatus esitetään yrityksen johdolle ja liiketoiminta yksiköille tapana siirtyä käyttöpohjaiseen veloitukseen eli kunkin maksaa vain sen mitä käyttää. Ja tämän on se asia joka erityisesti on kauan kiinnostanut varsinkin liiketoimintajohtoa.
Tämän perusteella rakennetaan yritykseen sisäinen pilvi, jonka kapasiteetti mitoitetaan vähintään sadalle palvelimelle, jopa vähän lisätään kasvunvaaraakin (10 palvelinta). Käyttöönoton jälkeen liiketoiminta odottaa saavansa laskun vain käyttämästään kapasiteetistä, esim. talousosasto, jolla aikaisemmin oli käytössä 20 palvelinta, tarvitseekin nyt vain jatkuvasti 10 palvelimen kapasiteetin ja vain vuodenvaihteessa n. kuukauden ajan muut 10 palvelinta. Samoin myös muilla liiketoimintayksiköillä. Kaikki odottavat joutuvansa maksamaan vain kapasiteetin, jota ovat käyttäneet.

Mutta kuinkas käykää, maksu on vähintään sama kuin ennen tai ehkä jopa suurempikin. Koska yritys on joutunut tekemään investoinnin 100 palvelimelle ja jonkun on maksettava koko “kakku”, koska ylimäärästä kapasiteettia  ei voida myydä muille vaan yrityksen on se maksettava kokonaan.

Eri asia on sitten miettiä, miten saa aikaan dynaamisen ympäristön, johon voi tarvittaessa hankkia lisäkapasiteettiä (pilvi) sieltä mistä sitä kulloinkin saa edullisemmin (sopivammin).

Ennustamista (osa 2)

Pilvistä

Vuosi 2010 on meille kuin varmaan monille muillekin oppimisen ja testaamisen aikaan pilvipalveluissa (höystettynä muutamilla toteutuksilla). Vaikka olemme itse käyttäneet pilvipalveluja jo 3 vuotta, on uusien palvelujen ja niiden integroiminen yritysympäristöön aikamoinen oppimisprosessi. Palvelut kehittyvät ja muuttuvat hurjalla vauhdilla, mikä on sekä hyvä että huono juttu. Hyvää siinä on uudet ominaisuudet tulevat välittömästi käytettäväksi, eikä tarvitse odotella seuraavaa suurta päivitystä.Samoin joku siellä pilvessä huolehtii niiden päivittämisestä ja voimme keskittyä vain käyttämiseen. Huonoa siinä on, että projekteissa täytyy kokoajan päivittää myös omaa osaamista uusista ominaisuuksista. Ennen vanhaan valittiin vain alusta ja ohjelmistoversio ja niillä sitten mentiin koko projekti läpi, vaikka matkan varrella olisi tullut vaikka kuinka hyviä ominaisuuksia ohjelmistoon. Sitten jäätiin odottelemaan päivitysprojektia. Ja koko homma uudestaan 3 vuoden kuluttua.
Tämä vuosi (2011) tulee sitten olemaan se jolloin pilvipalvelut kypsyvät ja niiden käyttö tulee monissa yrityksissä yleistymään. Joskin ei siihen tahtiin kuin markkinamiehet haluaisivat. Vaikka pilvipalvelujen ostamiseen riittää luottokortti, niiden integroiminen olemassa olevaan ympäristöön ja tietojen siirto onkin sitten työtä vaativa juttu.
Ja taas kumma kyllä asiakkaat unohtavat kysyä sen tärkeimmän kysymyksen: Miten sieltä päästään pois?

Muutamat pilveen menneet ovat tuon kysymyksen unohtaneet ja nyt tuskailevat asian kanssa.

Ennustamista (osa 1)

 

Vaikka vuosi onkin jo alkanut ajattelin kirjoittaa muutamia ennustuksiani ja ajatuksia kuluvalle vuodelle.

Laiteet

Viime vuosi (2010) oli ehdottomasti Apple iPadin juhlaa, myyntimäärät ovat käsittämättömän suuria, 7,4 miljoonaa. Viime vuonna Apple olikin lähes yksin tässä segmentissä, mutta  CES 2011 messuilla kymmenet valmistaja ilmoittivat tuovansa omat versionsa tableteista markkinoille. Lähes kaikki käyttävät Googlen Android käyttö-järjestelmää, joten oletettavissa on, että myös tablet puolella Android ohittaa myyntimäärissä Applen iOS:n. Mutta missä on Microsoft? Microsoft esitteli Windows 8:a, joka on tulossa ehkä vuonna 2012. Suuri ja mahtava on taas kovasti myöhässä näistäkin kekkereistä, parin vuoden sisään nähdään pystyykö MS pääsemään enää mukaan näihin uusiin laitteisiin. Koska nyt tietysti joku vastaa, että olihan siellä myös windows 7 tabletteja, niin siitä vain kokeilemaan toimiiko hiirellä ja näppäimistöllä käytettäväksi tarkoitettu järjestelmä sormella.

 

Onko näistä tableteista sitten yrityskäyttöön?

Olin asiakkaalla loppuvuodesta palaverissa ja hämmästyin, että lähes jokaisella asiakkaan henkilöllä oli iPad käytössä. Ja tämä oli vielä ennen kuin Applen iPadin myynti oli edes Suomessa alkanut. Yrityksen oma IT-osasto ei kylläkään tukenut tai edes “sallinut” niiden käyttöä, mutta käyttäjät olivat itse hankkineet laitteet.

Ehkä tuo on kuvaava esimerkki, miten käyttäjät tulevat itse valitsemaan heille soveltuvan laitteen. IT-osastojen tehtäväksi tulee miettiä, miten tarjota palveluja päätelaiteriippumattomasti.

Tablettien lisäksi ns.tilattomat laiteet tulevat tänä vuonna. Niitä on tulossa useilta valmistajilta, kuten Google Chome OS, cr-48 ja ennakkotietojen mukaan myös Microsoft on kehittelemässä samanlaista ohjelmistoa. Google on tehnyt hauskan esittelyvideon laitteesta : Google cr-48

Seuraavassa osassa ennustelen Pilven tulevaisuutta ja kokemuksia projekteista viime vuonna.