Uusi Windows

Ajatuksia Windows 8:sta


Microsoft on taas aloittanut uuden version markkinoinnin. Muutos näyttää olevan lähes yhtä suuri kuin aikanaan siirryttiin DOS:sta Windows:iin. Vanhat DOS ohjelmat kyllä toimi, mutta odoteltiin uusia Win versioita. Tämä Win8 näyttää tekevän saman eli vanhat Win32 sovellukset kyllä toimii (ei tabletissa), mutta uudet tehdään HTML5:lla ja Javascriptillä. Muutos on aika iso, koska enää uusien sovelluksien käyttöön välttämättä tarvitse Windowsia vaan laite jossa HTML5/Javascript toimii. Tero Lehto kirjoitti Tietokone lehdessä asiasta hyvän blogin Windows sovelluskehitys kokee ison mullistuksen. 


Jostain kumman syystä usealla on muodostunut kuva, että nykyisiä Win ohjelmistoja voi käyttää myös tulevassa ARM pohjaisessa tabletissa. Muutamat meistä vielä muistaa kuinka aikoinaan Windowsista oli olemassa Intel, Alpha ja PowerPC versiot. Ohjelmista piti hankkia jokaiseen eri versiot. Vieläkin Windowsista löytyy Itanium versio, joskin en tiedä käyttääkö kukaan sitä.


Mutta meidän IT-hemmojen ja tavallisten ihmisten kannalta tuo siirtyminen HTLM5/Javascript ohjelmiin on hyvä asia. Perinteinen ohjelmien jakelu ja hallinta on ollut mutkikasta puuhastelua.  Samalla se tuo uusia vapauksia (ja vastuita) päätelaitteille, voidaan valita ja ehkä salliakin erilaisten päätelaitten käyttö. Windows PC on hyvä peruslaite, mutta ei aina se työtehtäviin soveltuvin. 


Lyhyen kokeilun jälkeen minua ainakin jäi itseäni mietityttämään onko tuo "laatikkoleikki" sittenkään paras tapa käyttöliittymälle. Se soveltuu ehkä puhelimeen ja tablettiin, mutta työasemassa se alkoi aika nopeasti ärsyttämään. Voi tietysti olla että kun minä käytän konetta enemmän työasioihin kuin sosiaaliseen mediaan en ole se ihan kohderyhmää.

Miksi VDI on vaikeaa?

Edelleen tilanne VDI:n kanssa on odottava. Suuria (yli 10k) toteutuksia on maailmassa vain muutamia, suurin osa "case studyistä" päämiesten sivuilla paljastuu tarkemmalla lukemisella vain sadoista muutamaan pariin tuhanteen VDI työaseman kokoiseksi.

Merkittävää näissä asiakasesittelyissä on, että ne on toteutettu pysyvällä (persistent) työasemamallilla. Eli jokaisella käyttäjällä on oma työasemaimage. Mainos- ja markkinointimateriaalissa korostetaan dynaamisia työasemia, päivitykset (patch) ja muutokset tehdään vain ns. masterimageen. 

Tällä tavalla rakennetut ympäristöt "syövät" VDI:n hyötyjä, hallinta ja ylläpito joudutaan tekemään kuten nykyisessä työasemassaympäristössä. Pysyvä (persistent) työasemamalli vaatii myös levyjärjestelmältä enemmän, joka lisää VDI toteutuksen kustannuksia merkittävästi.  Joskin joissakin levyjärjestelmissä olevat ohjelmistot (DeDuplikointi tms.) auttavat levytilan hallinnassa, mutta esim. deduplikoinin osalta ei saavuteta kaikkia hyötyjä, jos jokainen työasemaimage on erilainen vain vaikka 10 -20% osalta.

Mutta miksi VDI ympäristöt edelleen toteutetaan näin?

Osasyynä on VDI nähdään levyjärjestelmän kautta, jolloin keskitytään enemmän levyjärjestelmän ominaisuuksiin kuin varsinaiseen uuteen työasemamalliin. Osa näkee VDI projektin vain nykyisen työasema ympäristön siirtämisenä konesaliin sellaisenaan. Ja tietysti on niitäkin, jotka vain haluavat myydä asiakkaalle heti ohjelmistot ja laitteet.

Osaksi tarvittavat ohjelmistot (VDI) eivät vieläkään mahdollista sovellusten ja käyttäjäympäristön (personointi) dynaamista hallintaa. Kaikkia sovelluksia ei voida virtualisoida, roaming profiilien käyttö on isoissa ympäristöissä haastavaa.

Miten VDI sitten pitäisi tehdä?

Aivan aluksi olisi mietittävä tarvitaanko me VDI:tä, on arvioitava mitä sellaista VDI tuo jota emme pysty saavuttamaan nykyisellä työasemaympäristöllä. Koska investoinnit VDI:ssä on etupainotteisia, on pystyttävä laskemaan tai edes arviomaan mikä tämän investoinnin takaisinmaksuaika on tai saavutetaanko jotain aivan uusia hyötyjä VDI:n käyttöönotossa.

Jos tämäkin mietinnän jälkeen olemme valitsemassa VDI ratkaisua lähdetään ENSIN kartoittamaan käytössä olevia sovelluksia ja mahdollisesti virtualisoimaan (tai käyttämään kerrosteknologiaa (layer)) niitä. Kysymys VDI:ssä on kuitenkin sovellusten toimittamisesta käyttäjille.

Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa miettimään varsinaista VDI toteutusta. Tärkeitä osia siinä on käyttäjäympäristön hallinta, miltä työpöytä näyttää, siirtyykö sovellusten asetukset dynaamisesta työasemasta toiseen jne.

VDI on mutkikas "otus", siihen liittyy paljon muitakin osia kuin edellä mainitut. Mutta pääsääntöisesti on lähdettävä ajattelemaan "puhtaalta pöydältä", miten tekisimme työasema ympäristön 2010 luvulla.  

HTML5 Selaimet

Koska maailma on pikkuhiljaa siirtymässä HTML5 sovelluksiin halusin tehdä myös tällaisen epätieteellisen testin selaimista. Herätteenä toimi Ericomin julkaisemat HTML5 RDP ja VMware View clientit.

Testinä ajoin HTML5TEST.COM sivustoa.

Jokainen voi itse tehdä omat johtopäätökset HTM5 yhteensopivuudesta.
Tässä testi tulokset minun Windows 7 64-bit koneelta ja iPhonesta ja Galaxy Tabista:

Internet Explorer 9:

ZTE Blade (tyttären puhelin, android 2.1):

Galaxy Tab (Android 2.2)  :

iPhone4 (Safari) ja iPad 1 (Safari):

Firefox 4:

Google Chrome 12:

Tabletit ja Windows ohjelmat

Aika moni edelleen uskoo, että tablettien (iPad, Android) suosio tulee lisäämään automaattisesti VDI / TS ratkaisujen käyttöä.

Jonkin verran noita tullaan varmaan tekemään Tablet käyttäjille, mutta jokainen joka on kokeillut Windowsin käyttämistä tabletilla huomaa ettei Windows ole tehty kosketusnäytölle.

On erittäin hankalaa tökkiä sormella valikoita (Tiedosto, Avaa tms.), ainakin minun nakit tuntuu osuvan aina siihen viereen. Ehkä pakosta voisi ajatella käyttävän joitakin Windows sovelluksia VDI / TS:n kautta, mutta pitäisin kyllä “älämölöä”  että niistä tehdään HTML5 tai ios/android versiot.

Mutta lisäämällä työpaikalle tablet bluetooth / telakan jolla tablettiin saa hiiren ja näppäimistön myös Windows sovelluksia voi hyvin käyttää. Onko tabletit vihdoin tuomassa ThinClientit joka firmaan?

Microsoftin Windows 8 tabletteja saamme vielä odotella ensivuoteen, mutta sama käyttöliittymä ongelma sielläkin on edessä perinteisissä Windows sovelluksissa.

Mielenkiintoista tuossa Windows 8 käyttöjärjestelmässä on uusi käyttöliittymä (UI). Se ainakin demojen mukaan uudet sovellukset tehdään HTML5:lla ja Javascriptillä. Windows 8:n mukana tulee windows 7 legacy moodi, jossa perinteiset sovellukset toimivat. Onko Win32 sovellukset siirtymässä vaihtoaitoon?

VDI tai TS?

Kun olemme asiakkaiden kanssa keskustelleet VDI :stä olemme useimmiten tulleet päätökseen, että “perinteinen” Terminal Server tyylinen on kuitenkin paras ratkaisu asiakkaalle.

Jos asiakkaalla on tarve saada käyttäjille hyvin vakioitu ja suojattu työasemaympäristö tulee Terminal Server ratkaisu huomattavasti edullisemmaksi kuin VDI. Käyttäjän kannalta ei juurikaan ole eroa miten työpöytä ja sovellukset hänelle toimitetaan.

Tuollaisena “nyrkkisääntönä” voidaan esim. palvelimissa käyttää, että sama palvelin joka riittää 50:lle VDI työasemalle pyörittää 200 TS työpöytää. Samoin levyjärjestelmän osalta TS ratkaisu on merkittävästi edullisempi. Ja levyjärjestelmä on kuitenkin lähes aina se kallein investointi VDI-järjestelmissä.

Tässä kevään aikana olemme taas törmänneet  useaan asiakkaaseen, jolle myyntireiska on saanut myytyä kasan palvelimia ja lisenssejä VDI:tä varten. Hei, jos myyntireiska tulee esittelemään valmistajan kalvosulkeiset en ostaisi häneltä käytettyä autoa.

VDI:llä on paikkansa jos tarvitaan admin oikeuksia tai käyttäjät asentavat sovelluksia. Muutamat sovellukset voivat vaatia työasema-asennusta, mutta nekin on erittäin harvinaisia. Olen itse 20 vuoden aikana nähnyt ehkä kymmenkunta sellaista.

Tässä pieni lista jonka avulla voi tarkistaa kumpi sopii VDI vai TS:
1. Sovellusympäristö on kaikilla lähes sama – >TS
2. Ympäristö pitää suojata ja lukita –> TS
3. Käyttäjät saavat asentaa ja muuttaa asetuksia –> VDI
4. Sovellukset toimivat vain työasemissa –> VDI (sov. virtualisointi + TS)
5. Tietoturva, erilliset verkot -> VDI

Jonkinmoisena sääntönä voisi pitää vanhaa tuttua 80/20 sääntöä. 80% käyttäjistä riittää TS, muut VDI.

Estääkö IT-osasto työnteon?

Varsinkin viimeaikoina on monesti tullut esiin, että ns. loppukäyttäjät, joille me loppujen lopuksi tehdään töitä valittavat että kotonakin on paremmat systeemit kuin töissä. Työkoneessa ja ympäristössä on kaikki yritetty sulkea ja estää, mistä usein seuraa ongelmia varsinaisessa työnteossa. Sähköpostilaatikon koko on rajattu muutamiin satoihin megatavuihin, tiedostojen jakaminen eri osastoille saatikka yrityksen ulkopuolelle on tehty lähes mahdottomaksi.  Jos haluaa tehdä töitä kotoa tai asiakkaalta, pitää osata konfiguroida liittymän mukana tullut tai asiakkaan palomuuri, siten että VPN yhteyden saa toimimaan. Työkoneeseen ei voi asentaa mitään työn kannalta hyödyllisiä ohjelmia  (IT-osasto tietää parhaiten minkälaista työtä teen ja mitä ohjelmia tarvitaan).

Pikku hiljaa on minulle tullut mieleen onko IT-osasto jo jollain tavoin työnteon esteenä, vaikka sen tehtävänä olisi enemmänkin mahdollistaa joustava työteko. Onko edelleen ajatusmallina ne valkotakkiset miehet siellä ison koneen äärellä salaisissa puuhissaa.

Koska maailma on Internetin ja erilaisen pilvipalvelujen aikana muuttunut noista vanhoista hyvistä ajoista paljon, osaavat käyttäjät jo itsenäisesti ottaa käyttöön palveluja ja ohjelmistoja ohi yrityksen IT-osaston.

Tässä muutamia esimerkkejä:

Yrityksessä oli sähköpostilaatikon koko rajattu 300 mb, siitä seurasi että päivittäin jouduttiin käyttämään paljon aikaa laatikon siivoamiseen jotta asiakkaiden postit saatiin tulemaan perille. Jonkin aikaa taisteltuaan tämän ongelman kanssa käyttäjät siirtyivät käyttämään Gmailia jossa tilaa oli 7 – 25 gb ja lisää saa luottokortilla. IT-osastolla tästä ei tiedetty mitään, vaan oltiin tyytyväisiä kun valitus postilaatikko tilasta loppui.

Dokumenttien jakaminen asiakkaille oli eräässä paikassa tehty hankalaksi, liitetiedostokoko ylittyi koko ajan. Asiakkailla ja yrityksen työntekijöillä oli usein eri versiota dokumenteista kun ei muistettu / pystytty lähettää viimeisintä versiota. Sitten joku muisti kotikäytöstä DropBoxin, jonka kautta voi jakaa dokumentteja kenelle vaan ja levytilaa taas sai luottokortilla tarpeeksi.

Näitä esimerkkejä varmaan löytyy paljon muitakin.

Mistä tässä sitten on kyse?

Kysymys on siitä, että kuluttaja ohjelmistot ja palvelut tulevat yrityksissä käyttöön halusi IT-osasto sitä tai ei. iPad:t ja muut omat päätelaitteet ovat vain pieni osa IT:n siirtymistä kuluttajille.

IT-osastojen pitääkin jatkossa enemmän miettiä miten mahdollistaa asioita kuin miten estää.  

Työasema pilvessä

PC täytti 30 vuotta pari vuotta sitten. PC:n tekniikka on hämmästyttävän vähän kehittynyt vuosien varrella. Nopeutta on tullut lisää ja USB väylä, mutta oikeastaan kehitys on ollut ollut käyttöjärjestelmä ja sovelluspuolella.

Käyttöjärjestelmästä (Windows, Linux, OSX) on massiivinen, alkuun riitti kun koneen käynnisti lerppuasemalta. Lerppuasemalle mahtui käyttöjärjestelmän lisäksi Lotus 1-2-3 ja Wordstar tai WordPerfect.

Uusin Windows 7 tarvitsee levytilaa jo massiiviset 16 GB ja kuitenkin sen tehtävä on sama kuin alkuperäisen Dos 1.0:n eli tarjota sovelluksille rajapinta ja palveluja.

Näiden käyttöjärjestelmien ongelmana on että ne ovat muuttuneet erittäin monimutkaisiksi ja kalliiksi ylläpitää. Ne tarvitsevat jatkuvalla syötöllä päivityksiä ja korjauksia. Sama juttu myös ohjelmien kanssa. Käyttöjärjestelmän tai ohjelmien asennus vaatii paljon osaamista ja työtä.

Olen mielenkiinnolla seurannut erilaisia ajatuksia tuoda työasemat “pilvestä", useinkin nämä törmäävät lisenssisointi ongelmiin, koska käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen lisensointi on peräisin tuolta PC:n alkuajoilta.

Ajatuksen tähän kirjoitukseen sain katsomalla Googlen IO 2011 avauspuheenvuorot YouTubesta. Siellä Google esitteli heidän Chromebook projektiaan. Chromebook työasemassa selaimesta on tehty käyttöjärjestelmä (Chrome). Se päivittyy automaattisesti, käynnistyy 8 s. Siihen ei tarvita erillisiä tietoturvaohjelmistoja tai kryptausta,tietoturva sisäänrakennettu. Laite synkronoi tiedostot automaattisesti pilveen (Google tai muut). Mukaan tulee selaimella pilvestä käytettävä hallintaohjelmisto, jolla voi hallinnoida käyttäjiä ja heidän sovelluksiaan (oikeutta asentaa ja käyttää).

Suurta osa ohjelmista voi käyttää myös ns. off-line moodissa eli kun et ole verkossa. Jos tarvitaan perinteisiä Windows sovelluksia saadaan ne käyttöön joko Citrix tai VMWare palvelujen kautta.

Erikoisinta tässä ehkä on, että laite ja ohjelmistot toimitetaan kuukausihintaan. Hinnat Yhdysvalloissa yrityksille 28$ /kk ja kouluille 20$ /kk. Hinnat Euroopassa eivät ole vielä selvillä.

Vähän samanlaisia “vuotoja” on tullut myös Microsoftin Windows 8 käyttöjärjestelmästä. Ovat varmaan tarkkaan seuranneet Googlen tekemisiä.