VDI vai Ei-VDI

Kas siinäpä pulma? Viimeiset kaksivuotta on ovat olleet se aika jolloin VDI tulee. Miksi sitten isoja toteutuksia ei ole kuitenkaan kuin muutamia ja suomessa ei yhtään (yli 1000). Olemme nyt törmänneet usealla asiakkaalla siihen, että heille on tehty POC (proof of consept / testiympäristö) ja usein luvatut ominaisuudet eivät toimi tai toimivat osittain. Lisenssit ja laitteet on kyllä myyty, mutta toteutus onkin jäänyt tekemättä, ehkä osaamattomuutta tai kiire (lue myynti) on vienyt asiantuntijat muualle.
Suurimalle osalle asiakkaista on “unohdettu” kertoa, että Microsoft lisenssit pitäisi myös ostaa (VDA tai SA). Tuo Microsoftin osuushan kasvattaa lisenssien hintaa merkittävästi (jopa 100€/vuosi) sopimuksista riippuen. Kannattaa lukea tarkkaan MS VDI lisenssointiohje.

Samoin on liioiteltu kuinka monta VDI-työasemaa palvelin pystyy ajamaan, levykäyttö ja tietoliikenne onkin sitten jätetty asiakkaan vastuulle.

Vaikka VDI:ssä onkin paljon vieläkin paljon haasteita on perustekniikka kuitenkin ihan tuotantokelpoista. Ongelmana tuntuu oleva tuo myy ensin, mieti sitten meno.

Miksi sitten valita tai olla valitsematta VDI:tä?

VDI soveltuu hyvin esim. ympäristöihin, joissa vaaditaan korkeaa käytettävyyttä tai työasemien hallinta on hankalaa (esim. tehdasympäristöt). On helpompi toteuttaa se konesalissa kuin yksittäisillä työasemilla. Samoin tietoturvapuoli saadaan helpommin haltuun kun järjestelmä sijaitsee keskitetyssä paikassa. Myöskin ympäristöt, joissa on paljon käytössä pöytätyöasemia tulevat hyötymään VDI:stä.

Ongelma VDI:ssä on että investoinnit ovat etupainotteisia eli alkuun on hankittava tarvittava laitteet ja ohjelmistot sekä projektit. Hyödyt tulevat vasta viipeellä muutaman vuoden päästä. Tämä etupainotteisuus on suuri haaste usealle asiakkaalle, on vaikeaa perustella hankkeen takaisinmaksu.

Ympäristöt, joissa käytetään paljon kannettavia eivät tule hyötymään VDI:stä merkittävästi. Kannettaville on olemassa / tulossa monia uudenlaisia ratkaisuja hallintaan, jotka tulevat ratkaisemaan mobiilien ympäristöjen ongelmia.

Syitä valita tai olla valitsematta löytyy myöskin muita. Aina ensialkuun kannattaa käyttää aikaa ja selvittää mitä VDI tarkoittaa oikeasti ja soveltuuko se omaan ympäristöön.

Mobiilia

Sattumalta törmäsin tilastoon laajakaistaliittymien määrä Suomessa (Ficom). Siinä tilastosta näkyy selvästi, että kiinteiden laajakaistojen (ADSL) määrä lähti vähenemään jo vuonna 2008. Kehitys on menossa entistä enemmän ja nopeammin mobiililaajakaistojen suuntaan. Uusi 4G lupaa tuoda vielä huomattavasti nopeammat yhteydet. Jos vielä hinnoittelu 4G verkoissa saadaan kohtuulliseksi, kiinteä hinta ilman mb rajoja, voisin itsekin hankita luopumista kaapelimodeemista.
Veikkaisin, että osa yrityksistäkin tulee siirtymään mobiililaajakaistoihin kiinteiden yhteyksien sijaan. Konttorille voi rakentaa 4G / Wlan reitittimellä verkon ja kannettavissa voidaan käyttää sisäänrakennettua 4G korttipaikkaa. Siirtyminen kokonaan mobiiliin ympäristöön vaatii tietysti miettimistä, minne yrityksen palvelimet ja palvelut sijoitetaan. Tuskin kukaan varsinaisesti “rakastaa” ostaa ja ylläpitää omia palvelimia ja järjestelmiä. Samoin yhteyksien järjestäminen yrityksen sisäverkkoon vaatii erilaisia VPN tms. rakennelmia, joiden ylläpito ja käyttö vaatii rahaa ja “tupakkaa”. Mobiliteetin käyttöönotto tulee muuttamaan yritysten IT-ympäristöjä merkittävästi jatkossa. Samoin päätelaitteet tulevat muuttumaan, miksi käyttäjät eivät saisi käyttää niitä laitteita joilla saavat työtehtävänsä parhaiten hoidettua.
Kuluttajapuolelta tutut palvelut ja järjestelmät tulevat myös yrityksiin.

Mitä vikaa sisäisessä pilvessä?

Ohjelmisto- ja laitetoimittajat haluavat lisätä pilven (hypeä) myös yritysten sisälle. Ensialkuun tuo voi kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta kun alkaa vähänkin miettimään mikä se oikea Pilvi on, tulee esille myynti- ja markkinointimiehet tässäkin jutussa.

Pilven tarkoituksena on  tarjota asiakkaille ohjelmistoja ja kapasiteettiä käyttöperusteisella veloituksella. Hyvä esimerkki on, että kun asiakas tarvitsee suurta julkistusta varten lisää web palvelimia, hän ostaa tarvittavan kapasiteetin vain tarvitsemakseen ajaksi (esim. 1kk) ja maksaa vain käytetyn kapasiteetin. Samoin myös ohjelmien käyttö ja laskutus perustuu vain kulloinkin tarvittavaan määrään. eli joustoa löytyy myös alaspäin.

Miten tämä sitten liittyy “sisäiseen pilveen”. Myyntikalvoissa esitellään kuinka voit rakentaa sisäisen pilven, kunhan hankit nämä meidän ohjelmat ja laitteet. Ajatellaan yritystä X (100 palvelinta), joka on päättynyt lähteä mukaan tähän pilveilyyn. Ajatus esitetään yrityksen johdolle ja liiketoiminta yksiköille tapana siirtyä käyttöpohjaiseen veloitukseen eli kunkin maksaa vain sen mitä käyttää. Ja tämän on se asia joka erityisesti on kauan kiinnostanut varsinkin liiketoimintajohtoa.
Tämän perusteella rakennetaan yritykseen sisäinen pilvi, jonka kapasiteetti mitoitetaan vähintään sadalle palvelimelle, jopa vähän lisätään kasvunvaaraakin (10 palvelinta). Käyttöönoton jälkeen liiketoiminta odottaa saavansa laskun vain käyttämästään kapasiteetistä, esim. talousosasto, jolla aikaisemmin oli käytössä 20 palvelinta, tarvitseekin nyt vain jatkuvasti 10 palvelimen kapasiteetin ja vain vuodenvaihteessa n. kuukauden ajan muut 10 palvelinta. Samoin myös muilla liiketoimintayksiköillä. Kaikki odottavat joutuvansa maksamaan vain kapasiteetin, jota ovat käyttäneet.

Mutta kuinkas käykää, maksu on vähintään sama kuin ennen tai ehkä jopa suurempikin. Koska yritys on joutunut tekemään investoinnin 100 palvelimelle ja jonkun on maksettava koko “kakku”, koska ylimäärästä kapasiteettia  ei voida myydä muille vaan yrityksen on se maksettava kokonaan.

Eri asia on sitten miettiä, miten saa aikaan dynaamisen ympäristön, johon voi tarvittaessa hankkia lisäkapasiteettiä (pilvi) sieltä mistä sitä kulloinkin saa edullisemmin (sopivammin).

Ennustamista (osa 2)

Pilvistä

Vuosi 2010 on meille kuin varmaan monille muillekin oppimisen ja testaamisen aikaan pilvipalveluissa (höystettynä muutamilla toteutuksilla). Vaikka olemme itse käyttäneet pilvipalveluja jo 3 vuotta, on uusien palvelujen ja niiden integroiminen yritysympäristöön aikamoinen oppimisprosessi. Palvelut kehittyvät ja muuttuvat hurjalla vauhdilla, mikä on sekä hyvä että huono juttu. Hyvää siinä on uudet ominaisuudet tulevat välittömästi käytettäväksi, eikä tarvitse odotella seuraavaa suurta päivitystä.Samoin joku siellä pilvessä huolehtii niiden päivittämisestä ja voimme keskittyä vain käyttämiseen. Huonoa siinä on, että projekteissa täytyy kokoajan päivittää myös omaa osaamista uusista ominaisuuksista. Ennen vanhaan valittiin vain alusta ja ohjelmistoversio ja niillä sitten mentiin koko projekti läpi, vaikka matkan varrella olisi tullut vaikka kuinka hyviä ominaisuuksia ohjelmistoon. Sitten jäätiin odottelemaan päivitysprojektia. Ja koko homma uudestaan 3 vuoden kuluttua.
Tämä vuosi (2011) tulee sitten olemaan se jolloin pilvipalvelut kypsyvät ja niiden käyttö tulee monissa yrityksissä yleistymään. Joskin ei siihen tahtiin kuin markkinamiehet haluaisivat. Vaikka pilvipalvelujen ostamiseen riittää luottokortti, niiden integroiminen olemassa olevaan ympäristöön ja tietojen siirto onkin sitten työtä vaativa juttu.
Ja taas kumma kyllä asiakkaat unohtavat kysyä sen tärkeimmän kysymyksen: Miten sieltä päästään pois?

Muutamat pilveen menneet ovat tuon kysymyksen unohtaneet ja nyt tuskailevat asian kanssa.

Ennustamista (osa 1)

 

Vaikka vuosi onkin jo alkanut ajattelin kirjoittaa muutamia ennustuksiani ja ajatuksia kuluvalle vuodelle.

Laiteet

Viime vuosi (2010) oli ehdottomasti Apple iPadin juhlaa, myyntimäärät ovat käsittämättömän suuria, 7,4 miljoonaa. Viime vuonna Apple olikin lähes yksin tässä segmentissä, mutta  CES 2011 messuilla kymmenet valmistaja ilmoittivat tuovansa omat versionsa tableteista markkinoille. Lähes kaikki käyttävät Googlen Android käyttö-järjestelmää, joten oletettavissa on, että myös tablet puolella Android ohittaa myyntimäärissä Applen iOS:n. Mutta missä on Microsoft? Microsoft esitteli Windows 8:a, joka on tulossa ehkä vuonna 2012. Suuri ja mahtava on taas kovasti myöhässä näistäkin kekkereistä, parin vuoden sisään nähdään pystyykö MS pääsemään enää mukaan näihin uusiin laitteisiin. Koska nyt tietysti joku vastaa, että olihan siellä myös windows 7 tabletteja, niin siitä vain kokeilemaan toimiiko hiirellä ja näppäimistöllä käytettäväksi tarkoitettu järjestelmä sormella.

 

Onko näistä tableteista sitten yrityskäyttöön?

Olin asiakkaalla loppuvuodesta palaverissa ja hämmästyin, että lähes jokaisella asiakkaan henkilöllä oli iPad käytössä. Ja tämä oli vielä ennen kuin Applen iPadin myynti oli edes Suomessa alkanut. Yrityksen oma IT-osasto ei kylläkään tukenut tai edes “sallinut” niiden käyttöä, mutta käyttäjät olivat itse hankkineet laitteet.

Ehkä tuo on kuvaava esimerkki, miten käyttäjät tulevat itse valitsemaan heille soveltuvan laitteen. IT-osastojen tehtäväksi tulee miettiä, miten tarjota palveluja päätelaiteriippumattomasti.

Tablettien lisäksi ns.tilattomat laiteet tulevat tänä vuonna. Niitä on tulossa useilta valmistajilta, kuten Google Chome OS, cr-48 ja ennakkotietojen mukaan myös Microsoft on kehittelemässä samanlaista ohjelmistoa. Google on tehnyt hauskan esittelyvideon laitteesta : Google cr-48

Seuraavassa osassa ennustelen Pilven tulevaisuutta ja kokemuksia projekteista viime vuonna.

VDI 5 v , missä mennään?

Siitä kun uusi lyhenne VDI ilmestyi IT-sanastoon on jo yli 5 vuotta. Kuten jotkut muistavat, yritti VMWare “omia” tuon termin, mutta liian yleisenä ei onnistunut (vrt. kännykkä/Nokia). Alkuun tuo VDI olikin vain termi, ilman tuotetta. Ensimmäiset VDI tuotteet tulivat 2005 yritykseltä nimeltä Provision  Networks (nyk. Quest), tuon alun jälkeen tuotteita sitten onkin ilmestynyt kuin kastematoja sateen jälkeen.

VDI tuotteiden osalta kehitys on mennyt huimasti eteenpäin. Alkuaikojen protokolla “taistelusta” on pikku hiljaa päästy itse asiaan. Tuotteet ovat kehittyneet automaation suuntaan, vasta tämä alkaa tuomaan tarvittavat kustannushyödyt asiakkaille. Pelkästään siirtämällä työasema työpöydältä palvelinsaliin ei saavuteta tarpeeksi kustannussäästöjä. Alunperinkin ajatuksena oli tarjota dynaaminen ympäristö, jossa työasemat, ohjelmat ja asetukset luodaan/otetaan käyttöön automaattisesti tarvittaessa.

Missä sitten mennään toteutusten osalta?

Edelleenkin ympäristöt ovat suhteellisen pieniä, vain muutamista kymmenistä satoihin työasemiin. Osaltaan tähän vaikuttaa osaajien puute ja tietysti alkukustannusten kalleus. Olen vieläkin seurannut huvittuneena kuinka esityksissä kerrotaan, että kun ostat tämän palvelimen ja nämä lisenssit saat n kpl virtuaalisia työasemia. Tai sitten tehdään parin päivän POC (Proof of Consept), jolla asiakas saa muutaman perusvirtuaalityöaseman vähäksi aikaa käyttöönsä. Varsinkin tuo parin päivän POC on minusta suoranaista rahastusta, jos haluaa tietää miten “vdi” toimii voi ottaa työasemasta toiseen RDP-yhteyden. Jos haluaa todella testata kuinka VDI soveltuu omaan ympäristöön täytyy siihen varata merkittävästi enemmän aikaa, koska ainoastaan integroimalla VDI omaan ympäristöön oikeille käyttäjille voi tehdä päätöksiä teknologian soveltumisesta omaan käyttöön.

Toinen merkittävä asia, joka on pikkuhiljaa korjaantumassa on ymmärrys levyjärjestelmän keskeistä roolista VDI ympäristössä. Levytila/järjestelmä on kuitenkin kallein yksittäinen komponentti VDI:ssä.

VDI:n osalta olemme nähneet nyt hypekäyrän huipun, on aika siirtyä varsinaisiin toteutuksiin.

Microsoft pilvessä

Steve Balmer ilmoitti Webcast:ssa 4.3.2010, että Microsoftin tulevaisuus on pilvessä, 90% Microsoftin työntekijöistä ensivuonna työskentelee pilvihankkeiden parissa.

Aloin  miettimään mitä tuo lausunto oikein tarkoittaa. Jos Microsoft siirtää 90% henkilökunnastaan uusien pilvipalveluiden kehittäjiksi, mitä tapahtuu muille tuotteille. Onko Microsoft lopettamassa Windowsin ja Office tuotteiden työpöytäversioiden kehityksen? Onko Windows 7 ja Office 2010 lajinsa viimeiset?

Siirtyminen pilveen on siirtyminen eri liiketoimintamalliin. Epäilen, että edes Microsoft voi saada samoja tuloja pilvestä kuin perinteisestä työasemaohjelmistoista. Tätä kirjoittaessa ei vielä ole tiedossa Microsoftin toimistopaketin (Officen) hintaa pilvestä käytettynä.

Jos Microsoft haluaa sen yritysten käyttöön, hinnan on oltava houkutteleva, mikä tarkoittaa sen on oltava merkittävästä edullisempi kuin MS Officen hankinta työasemaan nyt (n. 200-250€). Samoin palvelun hintaan tulee kuulua myös sähköposti ja tallennustilaa dokumenteille. Itse arvioisin, että hinnan tulee olla maksimissaan 50 - 100 € per käyttäjä per vuosi.

Näin Microsoft kumppanina asia tietysti myös huolestuttaa, ohjelmistomyynnin katteet tulevat olemaan paljon pienemmät kuin perinteisessä mallissa. Joskin meillä tulot tulevat suurimmaksi osaksi konsultoinnista, mutta useille muille Microsoft kumppaneille asia onkin jo vakavampi.

Asiakkaiden kannalta muutos tarkoittaa alenevia ohjelmistokustannuksia, mikä mielestäni erittäin hyvä asia. Nyt voidaan keskittyä enemmän IT-palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen.

Microsoft aikoo olla numero yksi myös pilvipalveluissa. Microsoft on usein pystynyt muuttumaan, mutta nyt onkin kyseessä liiketoimintamallin muutos. Toivottavasti Microsoft onnistuu tässä, joskin en usko että se tulee olemaan pilvessä samassa asemassa kuin nyt perinteisessä työasema ohjelmistoissa (n. 90% markkinaosuudella). Kilpailu tulee olemaan pilvessä uudella tavalla kovaa, siellä on jo valmiina yrityksiä joiden koko liiketoiminta on alusta asti perustunut Internetiin. Ehkä merkittävin esimerkki uudesta kilpailusta on hakukoneet, edes Microsoftin resursseilla ei päästä kuin numero neloseksi (http://tinyurl.com/9z8kd4).