VDI 5 v , missä mennään?

Siitä kun uusi lyhenne VDI ilmestyi IT-sanastoon on jo yli 5 vuotta. Kuten jotkut muistavat, yritti VMWare “omia” tuon termin, mutta liian yleisenä ei onnistunut (vrt. kännykkä/Nokia). Alkuun tuo VDI olikin vain termi, ilman tuotetta. Ensimmäiset VDI tuotteet tulivat 2005 yritykseltä nimeltä Provision  Networks (nyk. Quest), tuon alun jälkeen tuotteita sitten onkin ilmestynyt kuin kastematoja sateen jälkeen.

VDI tuotteiden osalta kehitys on mennyt huimasti eteenpäin. Alkuaikojen protokolla “taistelusta” on pikku hiljaa päästy itse asiaan. Tuotteet ovat kehittyneet automaation suuntaan, vasta tämä alkaa tuomaan tarvittavat kustannushyödyt asiakkaille. Pelkästään siirtämällä työasema työpöydältä palvelinsaliin ei saavuteta tarpeeksi kustannussäästöjä. Alunperinkin ajatuksena oli tarjota dynaaminen ympäristö, jossa työasemat, ohjelmat ja asetukset luodaan/otetaan käyttöön automaattisesti tarvittaessa.

Missä sitten mennään toteutusten osalta?

Edelleenkin ympäristöt ovat suhteellisen pieniä, vain muutamista kymmenistä satoihin työasemiin. Osaltaan tähän vaikuttaa osaajien puute ja tietysti alkukustannusten kalleus. Olen vieläkin seurannut huvittuneena kuinka esityksissä kerrotaan, että kun ostat tämän palvelimen ja nämä lisenssit saat n kpl virtuaalisia työasemia. Tai sitten tehdään parin päivän POC (Proof of Consept), jolla asiakas saa muutaman perusvirtuaalityöaseman vähäksi aikaa käyttöönsä. Varsinkin tuo parin päivän POC on minusta suoranaista rahastusta, jos haluaa tietää miten “vdi” toimii voi ottaa työasemasta toiseen RDP-yhteyden. Jos haluaa todella testata kuinka VDI soveltuu omaan ympäristöön täytyy siihen varata merkittävästi enemmän aikaa, koska ainoastaan integroimalla VDI omaan ympäristöön oikeille käyttäjille voi tehdä päätöksiä teknologian soveltumisesta omaan käyttöön.

Toinen merkittävä asia, joka on pikkuhiljaa korjaantumassa on ymmärrys levyjärjestelmän keskeistä roolista VDI ympäristössä. Levytila/järjestelmä on kuitenkin kallein yksittäinen komponentti VDI:ssä.

VDI:n osalta olemme nähneet nyt hypekäyrän huipun, on aika siirtyä varsinaisiin toteutuksiin.

Microsoft pilvessä

Steve Balmer ilmoitti Webcast:ssa 4.3.2010, että Microsoftin tulevaisuus on pilvessä, 90% Microsoftin työntekijöistä ensivuonna työskentelee pilvihankkeiden parissa.

Aloin  miettimään mitä tuo lausunto oikein tarkoittaa. Jos Microsoft siirtää 90% henkilökunnastaan uusien pilvipalveluiden kehittäjiksi, mitä tapahtuu muille tuotteille. Onko Microsoft lopettamassa Windowsin ja Office tuotteiden työpöytäversioiden kehityksen? Onko Windows 7 ja Office 2010 lajinsa viimeiset?

Siirtyminen pilveen on siirtyminen eri liiketoimintamalliin. Epäilen, että edes Microsoft voi saada samoja tuloja pilvestä kuin perinteisestä työasemaohjelmistoista. Tätä kirjoittaessa ei vielä ole tiedossa Microsoftin toimistopaketin (Officen) hintaa pilvestä käytettynä.

Jos Microsoft haluaa sen yritysten käyttöön, hinnan on oltava houkutteleva, mikä tarkoittaa sen on oltava merkittävästä edullisempi kuin MS Officen hankinta työasemaan nyt (n. 200-250€). Samoin palvelun hintaan tulee kuulua myös sähköposti ja tallennustilaa dokumenteille. Itse arvioisin, että hinnan tulee olla maksimissaan 50 - 100 € per käyttäjä per vuosi.

Näin Microsoft kumppanina asia tietysti myös huolestuttaa, ohjelmistomyynnin katteet tulevat olemaan paljon pienemmät kuin perinteisessä mallissa. Joskin meillä tulot tulevat suurimmaksi osaksi konsultoinnista, mutta useille muille Microsoft kumppaneille asia onkin jo vakavampi.

Asiakkaiden kannalta muutos tarkoittaa alenevia ohjelmistokustannuksia, mikä mielestäni erittäin hyvä asia. Nyt voidaan keskittyä enemmän IT-palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen.

Microsoft aikoo olla numero yksi myös pilvipalveluissa. Microsoft on usein pystynyt muuttumaan, mutta nyt onkin kyseessä liiketoimintamallin muutos. Toivottavasti Microsoft onnistuu tässä, joskin en usko että se tulee olemaan pilvessä samassa asemassa kuin nyt perinteisessä työasema ohjelmistoissa (n. 90% markkinaosuudella). Kilpailu tulee olemaan pilvessä uudella tavalla kovaa, siellä on jo valmiina yrityksiä joiden koko liiketoiminta on alusta asti perustunut Internetiin. Ehkä merkittävin esimerkki uudesta kilpailusta on hakukoneet, edes Microsoftin resursseilla ei päästä kuin numero neloseksi (http://tinyurl.com/9z8kd4).

Pää pilvissä, jalat maassa

Työkiireiden takia tämä blogin kirjoittaminen on vähän jäänyt, mutta yritetään taas löytää tähäkin aikaa.

Yksi suurimmista muutoksista mitä tällä alalla on tulossa on ns. pilvipalvelut. Niistä liikkuu mitä kummallisempia tarinoita, osa totta osa vain vanhojen palvelujen uudelleen nimeämistä. Tulemme näkemään pilvipalvelun osalta myös saman ilmiön mitä virtaulisoinnin kanssa kävi. ei taida olla enää edes kaapelinvalmistajaa, jolla ei olisi virtualisointi jollain tavalla nimessä mukana.

Yksinkertaisesti pilvipalvelut ovat käytön mukaan ostettavia ohjelmia ja järjestelmiä (palvelimet, tallennuskapasiteetti jne.), jotka sijaitsevat jossain ja joista maksetaan vain käytön mukaan.

Helpoin tapa tutustua pilvipalveluihin on tietenkin sähköposti. Sähköpostipalveluja tarjoaa iso joukko yrityksiä, kuten Google, Microsoft, Yahoo.

Sähköposti tulee olemaan se ensimmäinen suuri pilvipalvelu, joihin yritykset siirtyvät. Niissä kustannussäästöt ovat merkittävät oman sähköpostipalvelun ylläpitämiseen verrattuna. Esimerkiksi Googlen yrityssähköposti (osa Google Appsia) maksaa 40€/v/käyttäjä. Levytilaa sähköpostia varten saa 25 gb. Käytettävyys on huippuluokkaa, esim. meidän omassa käytössä on ollut vain kaksi alle tunnin katkoa kahden vuoden aikana (joista molemmista Google hyvitti palvelun hinnassa). Kumpikin katko ei ollut täydellinen vaan sähköpostia pystyi molemmissa tapauksissa käyttämään kännykällä tai POP3/IMAP palvelulla.

-Petri