Virtualisointia kaikkialla

Nykyisin on vaikea löytää ohjelmistotaloa tai laitevalmistajaa joka ei ole liittänyt sanaa virtualisointi jollain tapaa tuotteisiinsa. Virtualisointi on päivän isku (lue myynti) sana. Joten ei ole ihmeellistä, että monet sekoittavatkin mitä se oikein tarkoittaa.

Useimmiten huomaan, että palvelin-, työasema-, esityskerros- (presentation) ja sovellusvirtualisointi menevät hauskasti sekaisin.

 Joten tässä virtualisointien lyhyt oppimäärä:

1. Palvelinvirtualisointi

Vuosituhannen alussa VMWare toi ensimmäisenä tuotteen, joka mahdollisti usean Windows Server, Linux jne. palvelimen käyttämisen samalla palvelinraudalla. Tämän mahdollisti palvelimien (fyysisten/rauta) tehon kasvu. Samaan fyysiseen palvelimeen voitiin asentaa esim. 10 kpl Windows 2003 palvelinta.

Tuotteita: VMware vSphere, Microsoft Hyper-V, Parallels Virtuozzo, Xen (Sun,Oracle,Citrix), RedHat KVM

2. Työasemavirtualisointi (VDI)

Tämä on tämän hetken “kuumin” juttu. Koska palvelimien virtualisoinnista saavutettavat edut ovat merkittäviä ajatellaan, että asentamalla työasemakäyttöjärjestelmä (Windows XP, Vista, 7) konesaliin palvelinten virtualisointiin tarkoitetulle alustalle saavutetaan samat hyödyt myös työasemakäytössä. Työasemavirtualisoinnissa käyttäjällä on toimipisteessään “kevyt” työasema joka käyttää konesalissa olevaa työasemakäyttö-järjestelmää.

Tuoteita: VMware View, Quest vWorkspace, Citrix XenDesktop, SUN VDI, LeoStream, Microsoft

3. Esityskerrosvirtualisointi

Tämä on se perinteinen Terminal Server ratkaisu. Kun sana virtualisointi haluttiin tähän mukaan, keksittiin esityskerros virtualisointi (Presentation Virtualization). Terminal Serverissä ohjelmat asennetaan palvelimelle, josta käyttäjät voivat käyttää joko jaettua työpöytää tai yksittäisiä sovelluksia.

Tuoteita: Microsoft, Citrix, Quest, Symantec, 2x

4. Sovellusten virtualisointi

Sovellusten virtualisoinnilla tarkoitetaan tapaa, jolla asennettavan sovelluksen komponentit (tiedostot ja rekisteri) “irroitetaan” alla olevasta käyttöjärjestelmästä (Windows). Virtualisoitu sovellus “kopioidaan” työasemaan, jossa se suoritetaan paikallisesti. Sovellusvirtualisointituotteesta riippuen tarvitaan tai ei tarvita erillisiä palvelimia.

Tuotteita: Microsoft App-v, VMware ThinApp, Symantec Workspace Virtualization, InstallFree, Xenecode, Endeavors …

Finnet Supermatrix

En voinut olla kommentoimatta Finnetin Supermatrixia, koska aihe liittyy suoraan siihen mitä päivittäin teen. Olin jo vuosia sitten ehdottamassa eräälle operaattorille samanlaista ympäristöä. Silloin toteutus kaatui teknisiin ongelmiin, USB ja muut oheislaitteet eivät olleet tuolloin vielä riittävästi tuettuina ohjelmistoissa.

Nyt tilanne on huomattavasti parantunut oheislaitteiden osalta ja suurin osa USB-laitteistakin saadaan toimimaan. Aikaisemmin myös ongelmana ollut riittävä näyttötarkkuus ja näytönpäivitys on useimmille perus VDI:ssä riittävä. Edelleen ongelmana on graafisten sovellusten käyttö, mutta uudet tuotteet kuten Teradici tuovat jo täyden resoluution (HD) myös etäkäyttäjille.

Haastavinta on yleensä ollut sovellusten hallinta, jos käytetään perinteisiä menetelmiä sovellusten asennuksissa, menetetään VDI ympäristön dynaamisuus. Juuri tämä dynaamisuus on yksi merkittävimmistä eduista kun haetaan hyötyjä. Käyttäjät saavat automaattisesti vapaana olevan koneen, johon heidän sovelluksensa ja käyttöympäristö tulee ilman erillisiä asennuksia. Usein unohdetaan tuo käyttöympäristö (profiliit), kuinka tärkeitä ne ovat jokapäiväiselle käytölle. Kuka haluaa joka päivä kopioida ikoneita työpöydälleen tai muuttaa sovellustensa asetuksia.

Supermatrix tulee kuluttajien käyttöön, jolloin haasteet on vielä paljon suuremmat kuin yritys toteutuksissa. Yrityskäytössä yleensä on rajattu määrä sovelluksia ja oheislaitteita. Kotikäytössä on hyvin vaikeaa mennä rajoittamaan hankittavia oheislaitteita, jos Ville haluaa multimedia boxin niin hän ostaa sen. Tällaisten ”outojen” laitteiden tukeminen tulee olemaan suhteellisen vaikeaa ylläpidolle.

Samoin kotona käytettävät sovellukset eroavat merkittävästi yritysten käyttämistä. Meillä kotona ainakin lasten pelit ovat ne joiden kanssa joudun itse eniten ”tappelemaan”. Ne vaativat koneelta hyvin paljon grafiikka ja prosessointitehoa. Toivottavasti Supermatrixissa miettivät miten tämä peliympäristö voidaan saada kotikäyttäjille toimimaan. Samoin pelien asennus kotoa voi asettaa haasteita.

Suurin haaste tulee olemaan kuitenkin lisensointi, lähinnä Microsoft Windows (tuskinpa ovat Linuxia sinne laittamassa). Microsoft lisensioi nyt käyttöjärjestelmän per laite, kuitenkin VDI ympäristössä soveltuvin lisensointimalli olisi per käyttäjä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen laite (terminaali / PC / Mac ..) tarvitsee oman lisenssinsä vaikka kytkeytyisi aina samaan virtuaalikoneeseen (VDI). Tästä olen keskustellut useaan otteeseen MS:n kanssa viime vuosina, mutta ainakaan vielä ei ole muutosta tapahtunut.

Tällaistä ympäristöä suunniteltaessa joutuu ottamaan kantaa hyvin moneen asiaan, joskus itsekin hämmästelen kuinka VDI ympäristöjä markkinoidaan valmistajien toimesta. Aikamoinen määrä asioita kuitataan ohimennen ja kuitenkin, kun lähdetään suunnittelemaan ympäristöä niihin aina törmätään.

Terminaalien valinta päätelaitteiksi on mielenkiintoista, olen itse ollut rakentamassa pääteympäristöjä IBM NC ajoista asti. Olen aina ollut sitä mieltä, että niiden mahdollisuuksia ei ole osattu hyödyntää. Ehkä itse lähtisin nyt miettimään päätelaite riippumatonta ympäristöä (”osta oma työasemasi”). Tällöin järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön mahdollisimman vähin muutoksin kotona.

Osanottaja luetteloa katsomalla huomaa, että tuotevalinnat on jo pitkälle tehty. Olisikohan aihetta tutustua aiheeseen myös laajemmin ennen kuin ”lukitsee” projektin tuotevalinnat. Huomasin myös, että Microsoft sieltä puuttui, se on kuitenkin yksi tärkeimmistä tekijöistä tälläkin alueella.

VDI (osa 2)

Vuosi 2006 toi tulleessaan myös uuden kolmikirjamisen termin (VDI). Koska lyhenteiden rekisteröinti ei onnistu jäi tuo VDI yleiskäyttöön.

Alkuvaiheessa VDI oli vain konsepti, työasemien käyttö virtuaalisesti. Kuten edellisessä osassa (VDI osa 1) kerroin oli käytön esteenä monia "uusia" ongelmia. Kuten miten jakaa automaattisesti (Load Balance)työasemia käyttöön, miten tulostaa paikalliseen tulostimeen. Ja jos vielä saisi työaseman levyn ja USB-laitteen mukaan VDI-istuntoon.

Näihin ongelmiin oli moni muukin törmännyt ja nyt alkoi myös sovellustalot kiinnostua asiasta. Ensimmäisenä ehti Provision Networks (nyk. Quest vWorksplace), VMWare osti Properon ja Citrix:n teki ensimmäiseen yrityksen muokkaamalla Presentation Serveristä brokerin. Myös monia muita uusia ehdokkaita ilmaantui vuosien 2006-2007 aikana.

Yhteyksienhallintaan (Connection Broker) tehdy tuotteet kehittyivät valtavasti, alkoi kisa ominaisuuksista. Lehtien ja blogien pääaiheena on nykyisin ollut näyttöprotokollat, perus RDP ei ole riittävä antamaan käyttäjille samaa tuntumaa kuin omaa työasemaa käytettäessä. On tullut laajennuksia perus-RDP:n (RDP+) Questiltä, Citrix:ltä ICA ja VMWare sitten pamautti lähes kaikki näyttöprotollat uusimmassa versiosaan.

Koska tuo protokolla puoli on nykyisin kutakuinkin kunnossa, kannattaa kiinnittää ememmän huomiota mitä muuta yhteyksienhallinta tuoteet sisältävät (joitakin kiinnostaa varmaan hintakin).

Isoin haaste tällähetkellä on miten lisenssoida VDI-ympäristö, Microsoftilta on lisenssimalli nimeltään VECD (Vista Enterprise Centralized Desktop)
Tuohon kannataa tutustua ennenkuin aloittaa VDI projektin, siinä on monta kohtaa jotka saattavat yllättää.

Korvaako VDI perinteiset työasemat tai Terminal Server ympäristöt?
VDI tuntuu houkuttelevalta vaihtoehdolta. Päästään takaisin keskittetyihin konesalissa toimiviin työasemajärjestelmiin. VDI:ssä on monta hyvää puolta, mutta käyttäjät ovat siirtymässä kannettaviin työasemiin ja työpöydät ovat pullollaan laskentatehoa.
Olemme toteuttaneet VDI järjestelmiä lähinnä erikoiskohteisiin, ulkoiset yhteydet, valmomot jne. Kustannukset (palvelimet, virtualisointialusta, yhteyksienhallinta, MS lisenssionti) rajoittaa nyt laajempien ympäristöjen toteuttamisia. Samoin Terminal Server on edelleen tehokkaampi alusta ajaa sovelluksia samalla raudalla.

Mutta samoin kuin ennenkin tehot kasvavat ja ohjelmistot kehittyvät jo hetken päästä VDI:stä tulee kustannustehokas ratkaisu.