VDI vai Ei-VDI

Kas siinäpä pulma? Viimeiset kaksivuotta on ovat olleet se aika jolloin VDI tulee. Miksi sitten isoja toteutuksia ei ole kuitenkaan kuin muutamia ja suomessa ei yhtään (yli 1000). Olemme nyt törmänneet usealla asiakkaalla siihen, että heille on tehty POC (proof of consept / testiympäristö) ja usein luvatut ominaisuudet eivät toimi tai toimivat osittain. Lisenssit ja laitteet on kyllä myyty, mutta toteutus onkin jäänyt tekemättä, ehkä osaamattomuutta tai kiire (lue myynti) on vienyt asiantuntijat muualle.
Suurimalle osalle asiakkaista on “unohdettu” kertoa, että Microsoft lisenssit pitäisi myös ostaa (VDA tai SA). Tuo Microsoftin osuushan kasvattaa lisenssien hintaa merkittävästi (jopa 100€/vuosi) sopimuksista riippuen. Kannattaa lukea tarkkaan MS VDI lisenssointiohje.

Samoin on liioiteltu kuinka monta VDI-työasemaa palvelin pystyy ajamaan, levykäyttö ja tietoliikenne onkin sitten jätetty asiakkaan vastuulle.

Vaikka VDI:ssä onkin paljon vieläkin paljon haasteita on perustekniikka kuitenkin ihan tuotantokelpoista. Ongelmana tuntuu oleva tuo myy ensin, mieti sitten meno.

Miksi sitten valita tai olla valitsematta VDI:tä?

VDI soveltuu hyvin esim. ympäristöihin, joissa vaaditaan korkeaa käytettävyyttä tai työasemien hallinta on hankalaa (esim. tehdasympäristöt). On helpompi toteuttaa se konesalissa kuin yksittäisillä työasemilla. Samoin tietoturvapuoli saadaan helpommin haltuun kun järjestelmä sijaitsee keskitetyssä paikassa. Myöskin ympäristöt, joissa on paljon käytössä pöytätyöasemia tulevat hyötymään VDI:stä.

Ongelma VDI:ssä on että investoinnit ovat etupainotteisia eli alkuun on hankittava tarvittava laitteet ja ohjelmistot sekä projektit. Hyödyt tulevat vasta viipeellä muutaman vuoden päästä. Tämä etupainotteisuus on suuri haaste usealle asiakkaalle, on vaikeaa perustella hankkeen takaisinmaksu.

Ympäristöt, joissa käytetään paljon kannettavia eivät tule hyötymään VDI:stä merkittävästi. Kannettaville on olemassa / tulossa monia uudenlaisia ratkaisuja hallintaan, jotka tulevat ratkaisemaan mobiilien ympäristöjen ongelmia.

Syitä valita tai olla valitsematta löytyy myöskin muita. Aina ensialkuun kannattaa käyttää aikaa ja selvittää mitä VDI tarkoittaa oikeasti ja soveltuuko se omaan ympäristöön.

Mobiilia

Sattumalta törmäsin tilastoon laajakaistaliittymien määrä Suomessa (Ficom). Siinä tilastosta näkyy selvästi, että kiinteiden laajakaistojen (ADSL) määrä lähti vähenemään jo vuonna 2008. Kehitys on menossa entistä enemmän ja nopeammin mobiililaajakaistojen suuntaan. Uusi 4G lupaa tuoda vielä huomattavasti nopeammat yhteydet. Jos vielä hinnoittelu 4G verkoissa saadaan kohtuulliseksi, kiinteä hinta ilman mb rajoja, voisin itsekin hankita luopumista kaapelimodeemista.
Veikkaisin, että osa yrityksistäkin tulee siirtymään mobiililaajakaistoihin kiinteiden yhteyksien sijaan. Konttorille voi rakentaa 4G / Wlan reitittimellä verkon ja kannettavissa voidaan käyttää sisäänrakennettua 4G korttipaikkaa. Siirtyminen kokonaan mobiiliin ympäristöön vaatii tietysti miettimistä, minne yrityksen palvelimet ja palvelut sijoitetaan. Tuskin kukaan varsinaisesti “rakastaa” ostaa ja ylläpitää omia palvelimia ja järjestelmiä. Samoin yhteyksien järjestäminen yrityksen sisäverkkoon vaatii erilaisia VPN tms. rakennelmia, joiden ylläpito ja käyttö vaatii rahaa ja “tupakkaa”. Mobiliteetin käyttöönotto tulee muuttamaan yritysten IT-ympäristöjä merkittävästi jatkossa. Samoin päätelaitteet tulevat muuttumaan, miksi käyttäjät eivät saisi käyttää niitä laitteita joilla saavat työtehtävänsä parhaiten hoidettua.
Kuluttajapuolelta tutut palvelut ja järjestelmät tulevat myös yrityksiin.

Mitä vikaa sisäisessä pilvessä?

Ohjelmisto- ja laitetoimittajat haluavat lisätä pilven (hypeä) myös yritysten sisälle. Ensialkuun tuo voi kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta kun alkaa vähänkin miettimään mikä se oikea Pilvi on, tulee esille myynti- ja markkinointimiehet tässäkin jutussa.

Pilven tarkoituksena on  tarjota asiakkaille ohjelmistoja ja kapasiteettiä käyttöperusteisella veloituksella. Hyvä esimerkki on, että kun asiakas tarvitsee suurta julkistusta varten lisää web palvelimia, hän ostaa tarvittavan kapasiteetin vain tarvitsemakseen ajaksi (esim. 1kk) ja maksaa vain käytetyn kapasiteetin. Samoin myös ohjelmien käyttö ja laskutus perustuu vain kulloinkin tarvittavaan määrään. eli joustoa löytyy myös alaspäin.

Miten tämä sitten liittyy “sisäiseen pilveen”. Myyntikalvoissa esitellään kuinka voit rakentaa sisäisen pilven, kunhan hankit nämä meidän ohjelmat ja laitteet. Ajatellaan yritystä X (100 palvelinta), joka on päättynyt lähteä mukaan tähän pilveilyyn. Ajatus esitetään yrityksen johdolle ja liiketoiminta yksiköille tapana siirtyä käyttöpohjaiseen veloitukseen eli kunkin maksaa vain sen mitä käyttää. Ja tämän on se asia joka erityisesti on kauan kiinnostanut varsinkin liiketoimintajohtoa.
Tämän perusteella rakennetaan yritykseen sisäinen pilvi, jonka kapasiteetti mitoitetaan vähintään sadalle palvelimelle, jopa vähän lisätään kasvunvaaraakin (10 palvelinta). Käyttöönoton jälkeen liiketoiminta odottaa saavansa laskun vain käyttämästään kapasiteetistä, esim. talousosasto, jolla aikaisemmin oli käytössä 20 palvelinta, tarvitseekin nyt vain jatkuvasti 10 palvelimen kapasiteetin ja vain vuodenvaihteessa n. kuukauden ajan muut 10 palvelinta. Samoin myös muilla liiketoimintayksiköillä. Kaikki odottavat joutuvansa maksamaan vain kapasiteetin, jota ovat käyttäneet.

Mutta kuinkas käykää, maksu on vähintään sama kuin ennen tai ehkä jopa suurempikin. Koska yritys on joutunut tekemään investoinnin 100 palvelimelle ja jonkun on maksettava koko “kakku”, koska ylimäärästä kapasiteettia  ei voida myydä muille vaan yrityksen on se maksettava kokonaan.

Eri asia on sitten miettiä, miten saa aikaan dynaamisen ympäristön, johon voi tarvittaessa hankkia lisäkapasiteettiä (pilvi) sieltä mistä sitä kulloinkin saa edullisemmin (sopivammin).