Miksi VDI on vaikeaa?

Edelleen tilanne VDI:n kanssa on odottava. Suuria (yli 10k) toteutuksia on maailmassa vain muutamia, suurin osa "case studyistä" päämiesten sivuilla paljastuu tarkemmalla lukemisella vain sadoista muutamaan pariin tuhanteen VDI työaseman kokoiseksi.

Merkittävää näissä asiakasesittelyissä on, että ne on toteutettu pysyvällä (persistent) työasemamallilla. Eli jokaisella käyttäjällä on oma työasemaimage. Mainos- ja markkinointimateriaalissa korostetaan dynaamisia työasemia, päivitykset (patch) ja muutokset tehdään vain ns. masterimageen. 

Tällä tavalla rakennetut ympäristöt "syövät" VDI:n hyötyjä, hallinta ja ylläpito joudutaan tekemään kuten nykyisessä työasemassaympäristössä. Pysyvä (persistent) työasemamalli vaatii myös levyjärjestelmältä enemmän, joka lisää VDI toteutuksen kustannuksia merkittävästi.  Joskin joissakin levyjärjestelmissä olevat ohjelmistot (DeDuplikointi tms.) auttavat levytilan hallinnassa, mutta esim. deduplikoinin osalta ei saavuteta kaikkia hyötyjä, jos jokainen työasemaimage on erilainen vain vaikka 10 -20% osalta.

Mutta miksi VDI ympäristöt edelleen toteutetaan näin?

Osasyynä on VDI nähdään levyjärjestelmän kautta, jolloin keskitytään enemmän levyjärjestelmän ominaisuuksiin kuin varsinaiseen uuteen työasemamalliin. Osa näkee VDI projektin vain nykyisen työasema ympäristön siirtämisenä konesaliin sellaisenaan. Ja tietysti on niitäkin, jotka vain haluavat myydä asiakkaalle heti ohjelmistot ja laitteet.

Osaksi tarvittavat ohjelmistot (VDI) eivät vieläkään mahdollista sovellusten ja käyttäjäympäristön (personointi) dynaamista hallintaa. Kaikkia sovelluksia ei voida virtualisoida, roaming profiilien käyttö on isoissa ympäristöissä haastavaa.

Miten VDI sitten pitäisi tehdä?

Aivan aluksi olisi mietittävä tarvitaanko me VDI:tä, on arvioitava mitä sellaista VDI tuo jota emme pysty saavuttamaan nykyisellä työasemaympäristöllä. Koska investoinnit VDI:ssä on etupainotteisia, on pystyttävä laskemaan tai edes arviomaan mikä tämän investoinnin takaisinmaksuaika on tai saavutetaanko jotain aivan uusia hyötyjä VDI:n käyttöönotossa.

Jos tämäkin mietinnän jälkeen olemme valitsemassa VDI ratkaisua lähdetään ENSIN kartoittamaan käytössä olevia sovelluksia ja mahdollisesti virtualisoimaan (tai käyttämään kerrosteknologiaa (layer)) niitä. Kysymys VDI:ssä on kuitenkin sovellusten toimittamisesta käyttäjille.

Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa miettimään varsinaista VDI toteutusta. Tärkeitä osia siinä on käyttäjäympäristön hallinta, miltä työpöytä näyttää, siirtyykö sovellusten asetukset dynaamisesta työasemasta toiseen jne.

VDI on mutkikas "otus", siihen liittyy paljon muitakin osia kuin edellä mainitut. Mutta pääsääntöisesti on lähdettävä ajattelemaan "puhtaalta pöydältä", miten tekisimme työasema ympäristön 2010 luvulla.