torstai 11. joulukuuta 2008

Google Chromen virtualisointi

Aloitustoimet

Google Chromen virtualisointi aloitetaan lataamalla Chrome (http://www.google.com/chrome)

Hyväksy käyttöehdot jne.

clip_image002

Chrome yrittää asentua automaattisesti, mutta haluamme ladata asennusohjelman.

Eli vastaa tässä kohdassa Don't Run.

Valitse latausivulta kohta: Jos lataamisessa ongelmia naputa tästä.

Internet Explorer varoittaa latauksesta.

clip_image004

Valitse Download File

clip_image006

Tallenna (Save) ChromeSetup.exe sopivaan paikkaan (esim. työpöytä).

Haetaan myös Adobe Flash Plugin.http://get.adobe.com/flashplayer/otherversions/

Valitaan Other Browser.

clip_image008

Tallenna Flashin asennustiedosto sopivaan paikkaa (esim. työpöytä)

Asennus

Käynnistä Setup Capture

clip_image010

Next

clip_image012

Next

clip_image014

Skannaus käynnissä, odottele rauhassa.

clip_image016

Skannaus valmis. Pienennä tämä ikkuna oikeasta yläkulmasta _.

Käynnistetään Google Chromen asennus


clip_image018




clip_image020


Rasti pois kohdasta Tee Google..
Käynnistä Chrome
clip_image022


Valitse Säilytä... Sulje Chrome.


Asennetaan Adobe Flash Plugin. Koska nyt tehdään ns. Quick'n'Dirty asennus ei tehdä Flashistä erillistä pakettia.



clip_image024


Close

clip_image026

Suurennetaan Setup Capture ja valitaan Next

clip_image028

Valitaan Entry Pointiksi Google Chrome.exe, poistetaan valinnat muista.

Vaihdetaan Inventory Name Google Chromeksi. Inventory name on tieto, jota eri hallintaohjelmistot käyttävät hakiessaan asennettuja ohjelmistoja.

clip_image030

Käytetään oletuksia, Next.

clip_image032

Käytetään Merged "suojausta". Next

clip_image034

Valitaan tallennuspaikka projektin tiedostoille. Ei tehdä MSI paketti, eikä compressoida. Nämä valinnat voidaan muuttaa myöhemmin Package.ini:stä.

clip_image036

Valmiita ollaan, valitse Browse Project. Nyt mennään muuttamaan projektin tiedostoja ja asetuksia.

Putsataan "turhat" tiedostot ja hakemistot. Ole varovainen ja tiedä mitä poistat!

clip_image038

Poistetaan mukaan tulleet Internet Explorer asetukset (Chrome lukee IE:n asetukset)

clip_image040

Poistetaan "turhat" hakemistot.

clip_image042

clip_image044

Poistetaan Chrome cache tiedostot.

clip_image046

Sekä Task pois (tuolla on Google päivitysohjelma)

Seuraavaksi muutetaan Package.iniä. (Löytyy projektikansion juuresta)

Tee ensin kopio Package.ini:stä !

Muutetaan Chrome käynnistyskomentoa:

[Google Chrome.exe]

ReadOnlyData=bin\Package.ro.tvr

Source=%Local AppData%\Google\Chrome\Application\chrome.exe

WorkingDirectory=%Local AppData%\Google\Chrome\Application

Commandline=%Local AppData%\Google\Chrome\Application\chrome.exe --no-sandbox

Shortcuts=%Desktop%

Ja lopuksi käynnistetään BUILD.BAT.

Google Chrome.exe "ilmestyy" BIN kansioon.

torstai 30. lokakuuta 2008

VDI (OSA 1)

Monet meistä, jotka ovat olleet mukana vuosia rakentamssa virtuaalisia palvelinympäristöjä, ovat myös kokeilleet asentaa palvelinkäyttöjärjestelmien lisäksi työasemakäyttöjärjestelmiä virtualisointialustalla.

Olin itse mukana 2003 projektissa, jossa rakensimme asiakkaalle Citrix ympäristöä. Siinä törmäsimme sovellukseen, jota ei saatu toimimaan  "kirvelläkään" Citrixissä. Sovelluksessa oli jokaiselle käyttäjällä oma tietokanta ja ajureita. Samaan aikaan siellä rakennettiin myös VMware ESX ympäristöä, johon oli tarkoitus sijoittaa myös osa Citrix:n tarvisemista palvelimista. Aikamme fundaarattua saimme ajatuksen, että kokeillaan asentaa Windows XP VMwareen.

Koska tämä sovellus oli jo testattu Windows XP:llä, asensimme sen tuohon virtualisoituun työasemaan. Windows XP:ssä on mukana RDP (Remote Desktop Protocol), jolla saadaa etäyhteys työasemaan.

Sitten vain kokeilemaan ja kas kummaa virtualisoitu työasemahan toimi aivan hyvin. Muutimme suunnitelmia Citrixin osalta tämä sovelluksen kanssa ja rakensimme (kloonasimme) lisää työasemia Vmwareen.

Käyttäjille jaettiin RDP tiedostot, josta he saivat yhteyden virtuaaliseen työasemaan.

Isoin ongelma oli, että joiduimme antamaan jokaiselle käyttäjälle oman virtuaalisen työaseman kiinteällä IP-osoitteella (nimellä). Tästä aiheutuu se, että virtuaalisia työasemia oli paljon ja jos joku vielä muistaa, palvelimet joissa oli 16 gb muistia maksoivat 2003 uuden mersun verran.

Aloin etsimään löytyisi mistään load balanceria (kuormanjakajaa) RDP protokollalle tähän tarkoitukseen. Ajatuksena oli tehdä vain yksi RDP tiedosto käyttäjille ja kuormanjakaja antaisi vapaan virtuaalisen XP:n käyttäjälle. Tällöin ei tarvittaisi niin monta virtuaalista XP:tä.

Otin yhteyttä moniin kuormanjako ohjelmien valmistajiin ja kerroin minkälaista ohjelmistoa etsin. Vastaukset olivat lähinnä luokkaa, että kukaan ei tuollaista tule tarvitsemaan.

Mutta sitten saapui vuosi 2006 ja VMware julkisti VDI (Virtual Desktop Infrastructure) konseptin ja työasemien sijoittaminen virtualisointialustalle alkoi kiinnostamaan myös muita.

Jatkuu osassa 2 (VDI nyt)

keskiviikko 25. kesäkuuta 2008

Sovellusten virtualisointi (OSA 3)

Sovellusten virtualisointi (OSA 3)


Yleisin kysymys kun lähdetään miettimään sovellusten virtualisointia on, että voiko sovelluksen X virtualisoida. Vaikka olen satoja sovelluksia virtualisoinut, ainoa oikea vastaus on ehkä. Käytössä on niin monia eri sovelluksia ja niiden eri variaatiota, että on mahdotonta antaa täysin varmaa vastausta ilman testaamista asiakas ympäristössä.

Seuraavaksi yleisin kysymys on Microsoft Office 2007 (2003), tähän vastaus on että voi, mutta ei kannata. Miksi ei kannata on se. että niin monet muut sovellukset linkittyvät officen palveluihin (sähköposti, excel...) tai asentavat lisäosia officeen. Näiden takia en itse suosittele vielä Officen virtualisointia, yleensä sen kanssa on ajauduttu ennemmin tai myöhemmin ongelmiin ja jouduttu palamaan takaisin perinteiseen asennukseen.

Mistä sitten sovellusvirtualisointi aloitetaan?


Liiketoimintasovellukset on yleensä se mistä lähdetään, koska yksi sovellusvirtualisoinnin (samoin kuin työasema/palvelin virtualisoinnin) tärkein ominaisuus on varmistaa sovelluksen toiminta. Miten se sitten varmistaa sovelluksen toimintaa? Yleensä liiketoimintasovellukset ovat ns. client/server sovelluksia, jotka tarvitsevat itse sovelluksen lisäksi myös muita komponenteja (oracle client, Java versio x.x, .Net Framework x.x jne.) sekä asetuksia (rekisteri, ini tms.) toimiakseen. Koska työasemissa usein on myös muita sovelluksia, jotka vaativat ehkä eri version tuosta komponentista tai eri määritykset rekisteriin tms. niistä aiheutuu tilanteita jossa sovellus A toimii, mutta B ei enää toimikkaan.

Sovellusvirtualisoinnilla voidaan varmistaa, että sovelluksen käytössä on aina oikeat komponentit, niiden versiot sekä oikeat asetukset. Tämä saadaan aikaan kun nämä tarvittavat lisäosat paketoidaan sovelluksen mukaan tai nyt uudemmilla virtualisointiohjelmilla linkitetään nämä lisäosat.

Miten sovellusvirtualisointiprojekti etenee?


Yleensä projekti aloitetaan kartoittamalla käytössä olevat sovellukset. Tästä listasta valitaan ensimmäisessä vaiheessa virtualisoitavat sovellukset. Kannattaa muistaa ettei kannata pyrkiä virtualisoimaan heti kaikkia sovelluksia, vaan tehdään siirtymäsuunnitelma jonka mukaan edetään. Aika usein löytyy sovelluksia, jotka pitäisi päivittää lähiaikoina tai käyttöön on tulossa uusia sovelluksia. Nämä ovat niitä, joille jo ilman virtualisointiakin pitäisi tehdä jotain, joten nämä ovat niitä joista aloitetaan.

Muitten sovellusten osalta laaditaan aikataulutus (esim. seuraava versio/päivitys tms.) jonka mukaan jatkossa edetään. Kuten kaikki tietävät on sovellusten päivitys / uusien asennus / poisto jatkuvaa työtä, eli valmista ei tule koskaan. Koska kuitenkin projektilla pitäisi olla myös loppu, mietitään mitkä sovellukset kuuluvat varsinaiseen projektiin ja mitkä jatkokehitykseen (tuotantoon).

Käytännön esimerkki

Olin virtualisoinut (Thinstall) asiakkaalle sovelluksen joka käytti Oracle 8 clienttiä, sovellus oli toiminut pitkään ok. Nyt sovellukseen oli tulossa päivitys, joka muutti Oracle 8 Oracle 10:een. Käytössä oli myös toinen sovellus, joka edelleen käytti Oracle 8 clienttia. Jos sovellukset olisivat asennettu perinteisesti, nyt olisi ollut edessä aika haastava tehtävä saada molemmat toimimaan yhtäaikaa työasemassa. Mutta koska molemmat sovellukset oli virtualisoitu, voitiin toinen sovellus päivittää käyttämään Oracle 10:ä paketoimalla se virtuaalipaketiin yhdessä sovelluksen kanssa. Meidän ei tarvinut testata sovellusten yhteentoimimista koska molemmilla oli paketin sisällä oma Orale client. Sovelluksesta tehtiin uusi paketti (MSI) ja pantiin jakeluun.

Seuraavaksi teemme eri client (Oracle, Java, .NET) ohjelmistoista omat paketit, jotka jatkossa linkataan sovelluspaketteihin. Tällöin itse sovelluksen päivitys helpottuu, koska jakelussa ei enää tarvitse mennä isoa clienttia mukana. Eli kun saamme ThinApp 4.0:n.

ThinApp päivitys on myöskin helppo tehdä, koska siinä client on paketissa (exe tai msi) mukana ja eri versioilla tehdyt virtuaalipaketit toimivat hyvin rinnakkain.


torstai 8. toukokuuta 2008

Sovellusten virtualisointi (OSA 2)

Sovellusten virtualisointi, OSA 2

Sovellusten virtualisointi OSA 1

Tuon ensimmäisen asiakkaan jälkeen uusi projekteja alkoi pikkuhiljaa tipahdella. Vuonna 2005 Softricity "huomasi", että Windows työasemia on maailmassa paljon enemmän kuin Citrix / Terminal Server palvelimia ja he aloittivat kaupata Softgridiä myös enemmän työasemapuolelle. Joskin tuotteen kalleuden takia noita työasema projekteja ei tahtonut löytyä, vaikkakin kaikki missä teimme testiympäristöjä olivat kiinnostuneita.

Tämä siirtyminen työasema puolelle ilmeisesti herätti myös Microsoftin ja vuonna 2006 keväällä Microsoft sitten osti Softricityn. Olinkin jo jonkinaikaa odottanut, että joku suurempi softatalo hoksaisi miten sovellusten virtualisointi tulisi olemaan yksi seuraavista isoista trendeistä. Sitten jäimme odottelemaan mitä Microsoft tällä tuotteella tekisi, alkuun homma toimi kuin ennenkin. Sitten pikkuhiljaa alkoi tulla tulla tietoja, että Microsoft olisi muuttamassa SoftGridin lisenssointia. Alkuun tuli tieto, että tulevat alentamaan tuotteen hintaa merkittävästi, mikä kuulosti erittäin hyvältä. Myöskin SoftGrid:n meno Microsoftille oli teknologian kannalta hyvä asia, nyt sovellusten virtualisointi saisi samanlaisen hyväksynnän kuin aikanaan kävi Citrixille Terminal Serverin kanssa.


Sitten tuli tieto, että Microsoft liittää Softgridin DOPSA pakettiin (myöhemmin tuo nimettiin MDOP:ksi), jonka voisi hankkia vain jos olisi voimassa oleva työasemien ylläpitosopimus (SA). Vaikka Softgridin hinta tippuikin murto-osaan entisestä tuli nyt mukaan uusi lisenssointi malli, suurilla asiakkailla aika monella olikin jo tuo SA (subscription Assurance) mutta niillä joilla sitä ei ollut eivät enää voineet hankkia millään SoftGridiä (poislukien Terminal Server lisenssit). Tämä oli sekä hyvä, että huono uutinen.

Vaikka olikin SoftGridin todellinen "fani", aloin etsimään löytyisikö vaihtoehtoisia tuotteita joita ne asiakkaat (suurin osa) voisi käyttää. Kävin läpi erilaisia tuotteita, niitähän Softricityn jälkeen alkoi ilmestyä kuin sieniä sateella. Koska haluan aina aika perinpohjaisesti tutustua ja perehtyä tuotteeseen ennenkuin uskallan suosistella sitä kenellekkään alkoi aikamoinen tuotteiden läpikäynti. Monella oli kyllä kauniit esitteet ja webbisivut, mutta itse tuote oli raakile tai se oli "tulossa lähiaikoina". Sieltä sitten lopuksi siivilöityi yritys ja tuote nimeltä Thinstall. Pääsin jopa juttelemaan heidän pääkehittäjän kanssa, joka sitten myöhemmin paljastui myös Thinstallin omistajaksi. Tämä sekä itse tutustuminen tuotteeseen vakuutti minut.

Miten sitten Thinstall eroaa SoftGridistä?

Ensimmäinen ero oli jo se että se ei tarvinnut palvelimia, eikä erikseen asennettavia työasema ohjelmia (client). Thinstallilla tehdyssä paketissa on mukana "mini" client, joten työasemiin ei tarvitse koskea.

Toinen merkittävä ero on myös se että paketoituja sovelluksia voitiin ajaa myös suoraan muistitikulta, koska paketointi vaiheessa voitiin kertoa että kaikki käyttäjän asetukset (Application Data) pysyvät siellä muistitikulla.

Myöskin joitakin sovelluksia, joita ei saatu SoftGridillä toimimaan saatiin sitten Thinstallilla pakettiin. Samoin itse paketin teko on suoraviivaisempaa kuin Softgridillä, sovellus voidaan asentaa oletusasetuksilla (c:program files..), eikä asennusta tarvitse "pakottaa" virtuaalilevylle (Q:). Joskin Thinstallin kanssa näkyi sama kuin aikanaan (2001) VMWare ESX:n kanssa, että kaverit ovat hyvin teknisiä eli tuoteen perustoiminnallisuus on mainio, mutta käyttöliittymä ja kuvaukset ovat heppoisia.

VMWare ostaa Thinstallin

Tämä tuli minulle todella yllätyksenä, veikkasin kaikkia muita ostajaehdokkaita kuin VMWarea. Vaikka VMWare onkin virtaulisointiliiketoiminassa, on sovellusten virtualisointi aivan eri asia kuin käyttöjärjestelmien virtualisointi. Muuten uutinen oli hyvä, nyt Thinstall oli muutakin kuin 20 ihmisen innovatiivinen yritys. Ainakin tietoisuus ja tuotteen hyväksyntä kasvoi, se ei enää ollut peini firma jonka tulevaisuudesta voisi olla huolissaan. Parasta tässä kaupassa oli ettei tuotekehitystä pysäytetty vaan uudet versiot (Project Northstar beta) ovat tulleen testiin tasaisin väliajoin. Ja jokainen beta on ollut selvä parannus edelliseen, eikä isoja muutoksia ole tehty perustoiminallisuuteen.Ja uusi VMWare merkeillä varustettu version on luvattu kesän aikana.

Jatkuu.. Seuraavaksi käytännön kokemuksia sovellusvirtualisoinnista ja käytännön ohjeita miten ja mistä aloittaa.


tiistai 6. toukokuuta 2008

VMWare Project NorthStar (Thinstall) Beta2

VMWare Project NorthStar (Thinstall) Beta2


Vmware osti Thinstallin alkuvuodesta. Uudet Thinstall versiot ovat VMWarella saaneet projektinimen NorthStar.
Nyt vuorossa on NorthStarin beta 2.

Olen jo pari vuotta virtualisoinut sovelluksia Thinstalilla (toivottasti VMWare säilyttää nimen), sen ehdottomia etuja on ettei tarvita erillisiä palvelimia eikä työasemiin tarvitse erikseen asentaa clienttia. Versiosta 3.3 asti sovelluksen on myös voinut paketoida MSI pakettiin, joka helpottaa sovellusten jakelua.

Uutena tässä versiossa on mahdollisuus linkittää paketteja toisiinsa, esim .NET ja Java. Tätä ominaisuutta onkin jo odoteltu sovellusvirtualisoinnissa jonkin aikaa. Myös Microsoft Application Virtaulization (Softgrid) on tuomassa saman ominaisuuden seuraavassa versiossa, versio 4.5.
(Joku nyt tietysti muistaa, että tuohan ominaisuus oli jo aikaisemmassa Thinstallin omassa versiossa, mutta..)

Tähän asti sovelluspaketteja tehdessä on aina ollut pakko paketoida Javat ja .NET:t sovelluksen kanssa samaan pakettiin, josta on aiheutunut se että sama .NET tai Java versio on ollut sitten kymmenissä sovelluspaketeissa mukana.

Toinen uutuus mahdollisuus päivittää suojatun yhteyden (SSL) kautta sovellukset. Nyt sitten on mahdollista tehdä päivitykset myös niille käyttäjille, jotka eivät ole edes viikottain konttorilla.

Tuotteen asennus

Project NorthStar (Thinstall tästä eteenpäin) kannattaa asentaa "puhtaaseen" virtuaalikoneeseen.
Asennus sujuu lähes samoin aikaisemmissakin versioissa, logot ovat vaihtuneet ja mukaan on tullut VMWarelta tuttu lisenssiavaimen syöttö.



Asennuksen aloitus, lisenssin hyväksyminen. Kukahan nämäkin jaksaa oikeasti lukea?
Huomaa uusi logo


Sitten syötetään lisenssiavain ja käyttäjän tiedot.


Valmista tuli.

Sovelluksen virtualisointi

Koska halusin testata sovelluksen linkitystä, aloitin Paint.NET (ilmainen) paketoinin. Paint.NET nimensä mukaisesti tarvitsee Microsoft .NET Framework 2.0 toimiakseen.
Thinstallilla sovelluksen virtualisointi aloitetaan käynnistämällä Setup Capture ohjelma, joka aluksi "scannaa" koneen sisällön.



Hmm.. VMWare vihertää, ovat laittaneet tommosen risun kuvan :)


Sitten valitaan mitä halutaan scannata, levyt ja rekisteri.


Miksiköhän vasta nyt kerrotaan, että pitää käyttää "puhdasta" konetta. Tämähän olisi parasta kertoa jo alussa, ennenkuin kuin "scannaus" tehdään.
No, ajattelevat varmaan että joku lukisi sen manuaalin ennen asennusta.



"Scannaus" valmis

.Net Framework asennus

Sitten pienennetään Setup Capture ja aloitetaan sovelluksen asennus.
Asennus tehdään yleensä normaalisti, samoin kuin asennettaisiin suoraan työasemaan.



Ja loppuosa .NET asennusta onkin kaikille tuttua.
Kun asennus on saatu tehtyä, suurennetaan taas Setup Capture ja painetaan Next.
Nyt suoritetaan loppu scannaus, jota verrataan ensimmäiseen scannaustulokseen.



Nyt valitaan Primary Container eli exe johon menee kaikki virtaulisoidut osat, sekä rastitetaan paketista halutut ohjelmat.
Nämä valitut ohjelmat (entry point) tulevat näkymään käyttäjälle ikoneina.


Tämä on uutta verrattu aikaisempiin versioihin. Nyt voidaan jo tässä vaiheessa määritellä sovellukselle käyttäjäoikeusryhmä (AD:sta).
Sekä valita Sandbox (minne käyttäjän tiedot menevät) paikka.


Minne projekti tallennetaan:

Myös tässä on uutuutena mahdollista tehdä MSI paketti ja pakkaustaso.
Edellisissä versiossa nämä määritykset (myös edellisen kohdan) tehtiin package.ini:ssä.

Mihin tämä homma on menossa? Kyllä tosimiehet tekee nämä vielä EDLIN:llä ! Ei mitään hiiren napsuttelua.

Seuraavaksi voidaan määritellä Application Sync, tämä on kokonaan uutta.


Eli nyt voidaan määrittää paikka ja aika, jolloin käydään palvelimelta (www) tarkistamassa onko sovellukseen tullut päivityksiä.


Sitten ollaankin jo melkein valmiita.


Valmista tuli, hmm.. täytyyhän tehdä vielä paketti (build). Tämäkin tehtiin ennen rehdisti komentoriviltä, mutta nyt sitten vain napsutellaan.
Tarvittaessa voi käydä vilkaisemassa Projektia, näyttää samalta kuin ennenkin.

Build päälle ja


Valmista tuli, exe ja msi paketti löytyy sieltä mistä ennenkin (bin-hakemisto).
Koska kyseessä oli .NET Framework on sitä hyvä "siivoilla" muuten tulee 200 mb paketti.
Ja build uudelleen.

Nyt on aika asentaan Paint.NET. Se tapahtuu samoin kuin edellinenkin asennus.

Linkitys

Lopuksi täytyy PAINT.NET sovellus linkittää käyttämään .NET pakettia.
Se sitten tehdään EDLIN:llä muuttamalla PACKAGE.INI:ä esim. tällälailla:




--------------- PACKAGE.INI -----------------------
;Enable this option if you want the application to check for addition add-on modules
;OptionalAppLinks=plugins*.exe
RequiredAppLinks=pluginsdw20.exe
------------------------------------------------------

Käyttötestaus


Kopioin .NET paketin ja PAINT.NET paketin puhtaaseen (XP) koneeseen ja PAINT.NET.exe käyntiin. Jännityksella odottamaan ja katso ohjelmahan lähti käyntiin ongelmitta.
Tämä on todella hyvä uudistus, nyt ei tarvitse itse ohjelmapakettiin laittaa noita lisäosia.

Yhteenveto

Vastoin odotuksiani Thinstallin meno VMWarelle ei ole pysäyttänyt/hidastanut kehitystä, kun kävi SoftGridille.
Toivottavasti VMWare saa tämän uuden version markkkinoille mahdollisimman nopeasti, se nopeuttaisi montaa nyt käynnissä olevaa projektia.





keskiviikko 30. huhtikuuta 2008

VMware Workstation 6.5 beta

VMWare Workstation 6.5 beta


Aloitin uusimman VMware Workstation 6.5 beta testauksen oikeastaan vain Unity ominaisuuden takia.
Unity on ominaisuus, joka on ollut jo jonkin aikaa VMware Fusionissa (Apple Mac). Tämä ominaisuus mahdollistaa sovelluksen käyttämisen VMware Workstationista integroituna työasemaan. Ominaisuus on tuttu Citrix käyttäjille, Citrix:llä ominaisuuden nimi on Seamless Windows. Joskin Citrix:ssä tämä toimii palvelimenta työasemaan ja VMWaressa paikallisesta virtuaalikoneesta isäntäkoneen (Host) työpöydälle. (Host = isantäkone, Guest = paikallinen virtuaalikone).

Ensivaikutelma oli, että johan on paketti paisunut. Kokoa on nyt 429 mb, tälläisen lataaminen minun 3G mokkulan kautta hieman kestää.
Latauksen jälkeen asennus käyntiin, tietysti lukematta manuaalia.

Asennus

Asennuksessa uutena tuli tälläinen ilmoitus (asennan Windows Vistaan)

Rasti päällee ja Install. Lopuksi bootti koneeseen.

Ensimmäinen käynnistys

Käynnistin VMware Workstationin ja heti aloitusruudussa oli uusi kohta: Recent ACE Management Servers.


Ilmeisesti VMware on jolloin tapaa enemmän "naittamassa" näitä kahta tuotetta. ACE mahdollistaa virtuaatyöasemien keskitetyn hallinnan.
Itse tykästyin ACE:iin muutama vuosi sitten kun näin tuotteen esittelyssä. Joskin sen käyttöönotto on ollut hidasta, en itse tiedä ainuttakaan käyttäjää.
Mutta tämän yleisen virtualisoinnin mukana on ehkä tullut aika Ässällekin, varsinkin kun tuon Unity myötä.
Leikkasin tähän mukaan lyhyen katkeaman VMWare Workstation 6.5 dokumentistä joka koskee ACE:ä
------------------------------------------------------------------------------------------------------
VMware ACE is a software solution that enables organizations to deploy and manage secure, platform-independent virtual machines that end users can use on their work PC, personal computer, or even a portable USB media device. End users can be either connected to or disconnected from the enterprise network.

VMware ACE enables safe access to enterprise resources from assured computing environments. These isolated PC environments run on top of existing PCs. The assured computing environment (ACE) contains an operating system, enterprise applications, and preconfigured security settings.

With virtual rights management, built-in copy protection controls, and automatic encryption, VMware ACE helps prevent theft, tampering, and unauthorized copying of applications, data, system settings, and files. Administrators can protect data and ensure compliance with IT policies, including software life-cycle management and access to data and applications.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------


Valikkoja selaillessa muutama uusi juttu löytyi.


Default hardware.. on ilmestynyt yhteensopivuus Replayn (toiston) kanssa. En ole koskaan käyttänyt tuota ominaisuutta.
Nyt on myös mahdollista tallentaa screenhot:t leikepöydälle tai tiedostoon, tämä on mielestäni yksi parhaita juttuja. Koska teen paljon dokumentteja on tähän asti täytynyt käyttää apuohjelmia (Ifranview) jolla kuvat saa siirrettyä tekstinkäsittelyyn (Word tai Google Docs).

Ihan sivujuttuna
, olen huomannut että käytän nykyisin enemmän Google Docsia kuin Wordia kirjoittaessa. Dokumentit ovat aina käytettävissä (olen mokkullalla verkossa) ja tämän ominaisuudet ovat minulle ihan riittävät. Tulen jossain vaiheessa kirjoittamaan miksi me valitsimme Google Apps:t yrityksen käyttöön ja miten ne ovat toimineet.

Virtuaalikoneen käynnistys

Avasin olemassa olevan ver. 6 koneen, ensimmäisenä kiinnitin huomiota kohtaan Command, jossa oli valinta Enable ACE Features.

No sitähän piti heti kokeilla.
Sen alta paljastui seuraavaa:


Mielenkiintoisin kohta oli Create Pocket ACE package, jolla saa tehtyä virtuaalikoneen jota voi käyttää esim. USB-tikulta.
Omnaisuuden käyttäminen vaatii, että virtuaalikoneseen on asennettuna ver.6.5 työkalut, joten siitä myöhemmin.

Kuten aina päivitysten yhteydessä, voidaan virtuaalikone päivittää uusimpaan versioon. Se tapahtuu VM valikosta.

Ja sitten vain päivitystä peliin. Lopuksi Velho (Wizard) kertoo mitä ollaan tekemässä.

pci.bridge päivityksiä, mks.enable3d sekä VMCI.
VMCI on ohjelmointirajapinta, mks.enable3d olisikohan se parannettu tuki 3D grafiikalle?

Sitten Starttia peliin.

Alkuun tuli "normaalit" ilmoitukset prosessorin nopeudesta, Windowsin aktivoinnista. Sitten ruutuun pomppasi seuraavanlainen ilmoitus:

Eli ilmoitus USB laitteista joita voisi kytkeä valikon kautta virtuaalikoneeseen.

Ilmoitus, että virtuaalikonessa ei ole uusimmat ajurit on siirretty alalaitaan:
Näppärää, Update nappilla homma kuntoon. Ja bootti perään. Luin Vmwaren keskustelufoorumeilta, että nyt hiiren saa vapaaksi virtuaalikoneesta ilman, että Toolseja täytyy asentaa.
Olen kuintenkin lähes aina asentanut nuo työkalut, paitsi kerran kun testasin ThinPrintiä joka ei toiminut jos Vmwaren työkalut oli virtuaalikoneessa.

Unity


Unity ominaisuuden takia aloin testaamaan tätä beta versiota. Nyt kun virtuaalikone on käynnissä aktivoitui myös valikkorivin Unity nappi.

Nappia painamalla tapahtui seuraavaa:

Mitä ihmettä, pitää tässä vielä avata manuaali?
No ei sentään vielä, vein hiiren kursorin työaseman Start menuun, se pylpyrä Vistassa.
Sinne ilmeistyi keltainen ruutu, jossa luki käynnissä olevan virtuaalikoneen nimi.


Tuota virtuaalikoneen nimeä napauttamalla esiin tuli virtualikoneen Start Menu.

Sieltä sitten käyntiin WordPad.
Ja tältä se sitten näyttää.
Ikkunointi toimii samoin kuin se olisi asennettuna paikalliseen koneeseen, leikepöydän kautta voi siirtää tavaraa muihin ohjelmiin.
Joskin en saanut ctrl-c ja ctrl-v näppäimillä siirrettyä leikepöydälle olevaa tekstiä, piti käyttää valikkkojen kautta.

Huomaathan, että ohjelman reunukset ovat punaiset ja otsikkopalkkiin on tullut Unityn merkki. Punaiset reunat kertovat, että ohjelma on käynnissä virtuaalikoneessa.
Tuolla Unityn merkillä saa tehtyä samat asiat kuin oikean reunan suurenna, pienennä, sulje napeilla. Koska ohjelman omat "reunanapitkin" toimivat, täytyy tuolla merkillä olla jokin muukin toiminto. Se jää selvitettäväksi.

Tulostaminen.

Yritin tulostaa WordPadistä. Vaikka File, Print valikosta löytyykin VMwareVirtualPrinter en saanut tulostimelle mitään. Lisää selvitettäviä asioita.

Yhteenveto

Näin muutaman tunnin kokeilun jälkeen vaikutelmaksi jäi että uusi versio on ehdottomasti päivittämisen arvoinen.
Pelkästään leikepöytä ja Unity ovat sellaiset ominaisuudet joilla löytyy käyttöä.

mutta nyt Vapun viettoon, hauskaa Vappua kaikille