Sähköpostin kanssa vai ilman?

Taas on herännyt keskustelua sähköpostin tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä kun Atoksen toimitusjohtaja “kielsi” sähköpostin käytön firman sisällä.

Ennen sähköpostia tiedot ja liitteet lähettiin sisäisellä postilla, ne harmaat / vihreät kuoret. Kanteen kirjoitettiin jakelulista. Kuori sitten kiersi aikansa vastaanottajilla, jokainen voi lukea viestin ja liitteet ja jotkut jopa kommentoivat sitä. Jos oli tarvetta kuori palautui lähettäjälle, joka luki  muutokset, teki korjaukset ja lähetti sen uudelleen kiertoon.

Sähköposti korvasi tämän yrityksissä tämän kuorien lähettelyn. Eli ainoastaan korvasi vanhan järjestelmän uudella ja nopeammalla. Ihmiset tekevät kuten vanhaan kuoriaikaan, lähettävät viestin ja sen mukana liitetiedoston vastaanottajille.

Suurin eri on ajassa, nykyisin sähköpostiin odotetaan nopeaa vastausta. Ehkä ennen tunnit olivat todellakin pidempiä?

Olisiko aika muuttaa työtapoja (tehostaa)?

Mitä jos sinun ei tarvitsekaan lähettää sitä dokumenttia viidelle kommentoijalla ja viettää tuntikaupalla yhdistämällä heidän kommenttejaan alkuperäiseen dokumenttiin.

Mitä jos näkisit onko vastaanottaja “langan” päässä?

Mitä jos kaikki voisivat yhtä aikaa työstää samaa dokumenttia, juuri sillä laitteella joka nyt sattuu käteen? Ei enää omituisia dokumentin ulos/sisään kirjausta.

Tätä kutsutaan yhdessä tekemiseksi, uusi tapa tehdä asioita.

Koska teillä suurimmalla osalla on Gmail tunnus, vilkaiskaa sitä mustaa yläpalkkia. Sieltä löytyy kohta Dokumentit.

Siellä on tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka jne. Kaikki niillä tehdyt dokumentit voit jakaa muille käyttäjille (Jaa nappi). Voit antaa muutos, luku tai kommentointioikeudet dokumenttiin.

Nyt jokainen, jolle olet dokumentin jakanut voi yhtä aikaa muokata sitä ja tulokset näet heti.

Lisätietoja : Google Apps

ATK:ta IT:hen?

Saapuuko ATK (Automaattinen Tietojen Käsittely) koskaan IT-alalle?

IT töissä vielä tehdään paljon asioita manuaalisesti eli käsin näpyttelemällä ja hiirtä heiluttelemalla. Uudet käyttäjät lisätään käsin moniin järjestelmiin, AD, Taloushallinto, Mail, Web-palvelut jne. Sitten kun käyttäjän tiedot ja oikeudet pitää saada pois, ollaankin tilanteessa jossa kukaan ei tarkkaan tiedä mitä oikeuksia ja minne käyttäjällä oli. Käyttöoikeudet jäävät pahimmissa tapauksissa vuosiksi käyttöön vaikka työsuhde on päättynyt.

Tätä pidetään täysin normaalina tällä alalla, harvoin edes mietitään voisiko asioita tehdä toisella tavalla.

Niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin IT-alalla toimitaan edelleen kuten 1990-luvulla, jolloin tietojärjestelmät todella tulivat käyttöön. Uusia järjestelmiä ja ohjelmia otetaan käyttöön miettimättä voitaisiinko käyttäjätunnukset , salasanat ja oikeudet tehdä yhdellä kertaa. Usein käyttäjällä on useita käyttäjätunnuksia ja salasanoja eri järjestelmiin, vilkaisepa jonkun näppäimistön alle, sieltä ne löytyvät.

Voisi lähteä miettimään vaikka ihan alkuun voidaanko käyttäjätunnusten ja oikeuksien teko yhdellä tavalla. Mukaan voi ottaa käyttäjien haluaman kertakirjautumisen, joka toimii myös tietoturvana. Käyttäjät saisivat tarvittavat ohjelmat ja oikeudet käyttöön nopeasti ja niitä voitaisiin muuttaa tai poistaa helposti.

Enkä nyt tarkoita IDM (identiteetinhallinta) projekteja, jotka kyllä ovat erinomaisia mutta kestävät kauan ja maksavat paljon. 

Alkuun kannattaa lähteä kevyesti ja laajentaa sitten ajanmyötä. Tälläisiä tuotteita on olemassa ja tulossa esim. Vmware Horizon ja Citrix CloudGateway.

Käyttäjän virtualisointi

Voiko käyttäjän virtualisoida?


Monessa IT-osastossa tietysti tätä toivotaan, että voisi loppukäyttäjät ongelmineen virtualisoida (eli ei olla todellisuudessa).

Mutta tässä kirjoituksessa käyttäjän virtualisoinnilla tarkoitetaan käyttäjän käyttöympäristön virtualisointia.

Kaikki tietävät kuinka tuskaista on siirtyä käyttämään uutta konetta tai VDI/TS ympäristöä. Kaikki kuukausien / vuosien aikana tehdyt sovellusten asetukset yleensä katoavat bittiavaruuteen. Usein myös sama käyttäjä käyttää useita ympäristöjä (PC/VDI/TS) käyttökohteesta tai paikasta riippuen. Käyttäjän profiilissa olevia asetuksia ei saada perinteisellä roaming profiililla (verkkoprofiililla) siirtymään eri käyttöjärjestelmien välillä. Asetukset eivät myöskään siirry 32 ja 64-bittisen saman käyttöjärjestelmän välillä.

Tähän tarkoitukseen (tarpeeseen) onkin muutama sovellustalo tehnyt tuotteita. Niiden tarkoituksena on tallentaa kaikki käyttäjän tekemät muutokset palvelimelle tai tietokantaan sellaisessa muodossa, että ne on mahdollista ottaa käyttöön käyttöjärjestelmästä (Windows) tai versiosta riippumatta.

Näillä ohjelmilla saadaa aikaan dynaaminen käyttöympäristö, jossa käyttäjät voivat siirtyä koneelta tai järjestelmästä toiseen ja säilyttää kaikki tekemänsä muutokset.

Tässä muutamia tuotteita tähän tarkoitukseen:

RES Workspace Manager

Appsense

Uusi Windows

Ajatuksia Windows 8:sta


Microsoft on taas aloittanut uuden version markkinoinnin. Muutos näyttää olevan lähes yhtä suuri kuin aikanaan siirryttiin DOS:sta Windows:iin. Vanhat DOS ohjelmat kyllä toimi, mutta odoteltiin uusia Win versioita. Tämä Win8 näyttää tekevän saman eli vanhat Win32 sovellukset kyllä toimii (ei tabletissa), mutta uudet tehdään HTML5:lla ja Javascriptillä. Muutos on aika iso, koska enää uusien sovelluksien käyttöön välttämättä tarvitse Windowsia vaan laite jossa HTML5/Javascript toimii. Tero Lehto kirjoitti Tietokone lehdessä asiasta hyvän blogin Windows sovelluskehitys kokee ison mullistuksen. 


Jostain kumman syystä usealla on muodostunut kuva, että nykyisiä Win ohjelmistoja voi käyttää myös tulevassa ARM pohjaisessa tabletissa. Muutamat meistä vielä muistaa kuinka aikoinaan Windowsista oli olemassa Intel, Alpha ja PowerPC versiot. Ohjelmista piti hankkia jokaiseen eri versiot. Vieläkin Windowsista löytyy Itanium versio, joskin en tiedä käyttääkö kukaan sitä.


Mutta meidän IT-hemmojen ja tavallisten ihmisten kannalta tuo siirtyminen HTLM5/Javascript ohjelmiin on hyvä asia. Perinteinen ohjelmien jakelu ja hallinta on ollut mutkikasta puuhastelua.  Samalla se tuo uusia vapauksia (ja vastuita) päätelaitteille, voidaan valita ja ehkä salliakin erilaisten päätelaitten käyttö. Windows PC on hyvä peruslaite, mutta ei aina se työtehtäviin soveltuvin. 


Lyhyen kokeilun jälkeen minua ainakin jäi itseäni mietityttämään onko tuo "laatikkoleikki" sittenkään paras tapa käyttöliittymälle. Se soveltuu ehkä puhelimeen ja tablettiin, mutta työasemassa se alkoi aika nopeasti ärsyttämään. Voi tietysti olla että kun minä käytän konetta enemmän työasioihin kuin sosiaaliseen mediaan en ole se ihan kohderyhmää.

Miksi VDI on vaikeaa?

Edelleen tilanne VDI:n kanssa on odottava. Suuria (yli 10k) toteutuksia on maailmassa vain muutamia, suurin osa "case studyistä" päämiesten sivuilla paljastuu tarkemmalla lukemisella vain sadoista muutamaan pariin tuhanteen VDI työaseman kokoiseksi.

Merkittävää näissä asiakasesittelyissä on, että ne on toteutettu pysyvällä (persistent) työasemamallilla. Eli jokaisella käyttäjällä on oma työasemaimage. Mainos- ja markkinointimateriaalissa korostetaan dynaamisia työasemia, päivitykset (patch) ja muutokset tehdään vain ns. masterimageen. 

Tällä tavalla rakennetut ympäristöt "syövät" VDI:n hyötyjä, hallinta ja ylläpito joudutaan tekemään kuten nykyisessä työasemassaympäristössä. Pysyvä (persistent) työasemamalli vaatii myös levyjärjestelmältä enemmän, joka lisää VDI toteutuksen kustannuksia merkittävästi.  Joskin joissakin levyjärjestelmissä olevat ohjelmistot (DeDuplikointi tms.) auttavat levytilan hallinnassa, mutta esim. deduplikoinin osalta ei saavuteta kaikkia hyötyjä, jos jokainen työasemaimage on erilainen vain vaikka 10 -20% osalta.

Mutta miksi VDI ympäristöt edelleen toteutetaan näin?

Osasyynä on VDI nähdään levyjärjestelmän kautta, jolloin keskitytään enemmän levyjärjestelmän ominaisuuksiin kuin varsinaiseen uuteen työasemamalliin. Osa näkee VDI projektin vain nykyisen työasema ympäristön siirtämisenä konesaliin sellaisenaan. Ja tietysti on niitäkin, jotka vain haluavat myydä asiakkaalle heti ohjelmistot ja laitteet.

Osaksi tarvittavat ohjelmistot (VDI) eivät vieläkään mahdollista sovellusten ja käyttäjäympäristön (personointi) dynaamista hallintaa. Kaikkia sovelluksia ei voida virtualisoida, roaming profiilien käyttö on isoissa ympäristöissä haastavaa.

Miten VDI sitten pitäisi tehdä?

Aivan aluksi olisi mietittävä tarvitaanko me VDI:tä, on arvioitava mitä sellaista VDI tuo jota emme pysty saavuttamaan nykyisellä työasemaympäristöllä. Koska investoinnit VDI:ssä on etupainotteisia, on pystyttävä laskemaan tai edes arviomaan mikä tämän investoinnin takaisinmaksuaika on tai saavutetaanko jotain aivan uusia hyötyjä VDI:n käyttöönotossa.

Jos tämäkin mietinnän jälkeen olemme valitsemassa VDI ratkaisua lähdetään ENSIN kartoittamaan käytössä olevia sovelluksia ja mahdollisesti virtualisoimaan (tai käyttämään kerrosteknologiaa (layer)) niitä. Kysymys VDI:ssä on kuitenkin sovellusten toimittamisesta käyttäjille.

Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa miettimään varsinaista VDI toteutusta. Tärkeitä osia siinä on käyttäjäympäristön hallinta, miltä työpöytä näyttää, siirtyykö sovellusten asetukset dynaamisesta työasemasta toiseen jne.

VDI on mutkikas "otus", siihen liittyy paljon muitakin osia kuin edellä mainitut. Mutta pääsääntöisesti on lähdettävä ajattelemaan "puhtaalta pöydältä", miten tekisimme työasema ympäristön 2010 luvulla.  

HTML5 Selaimet

Koska maailma on pikkuhiljaa siirtymässä HTML5 sovelluksiin halusin tehdä myös tällaisen epätieteellisen testin selaimista. Herätteenä toimi Ericomin julkaisemat HTML5 RDP ja VMware View clientit.

Testinä ajoin HTML5TEST.COM sivustoa.

Jokainen voi itse tehdä omat johtopäätökset HTM5 yhteensopivuudesta.
Tässä testi tulokset minun Windows 7 64-bit koneelta ja iPhonesta ja Galaxy Tabista:

Internet Explorer 9:

ZTE Blade (tyttären puhelin, android 2.1):

Galaxy Tab (Android 2.2)  :

iPhone4 (Safari) ja iPad 1 (Safari):

Firefox 4:

Google Chrome 12:

Tabletit ja Windows ohjelmat

Aika moni edelleen uskoo, että tablettien (iPad, Android) suosio tulee lisäämään automaattisesti VDI / TS ratkaisujen käyttöä.

Jonkin verran noita tullaan varmaan tekemään Tablet käyttäjille, mutta jokainen joka on kokeillut Windowsin käyttämistä tabletilla huomaa ettei Windows ole tehty kosketusnäytölle.

On erittäin hankalaa tökkiä sormella valikoita (Tiedosto, Avaa tms.), ainakin minun nakit tuntuu osuvan aina siihen viereen. Ehkä pakosta voisi ajatella käyttävän joitakin Windows sovelluksia VDI / TS:n kautta, mutta pitäisin kyllä “älämölöä”  että niistä tehdään HTML5 tai ios/android versiot.

Mutta lisäämällä työpaikalle tablet bluetooth / telakan jolla tablettiin saa hiiren ja näppäimistön myös Windows sovelluksia voi hyvin käyttää. Onko tabletit vihdoin tuomassa ThinClientit joka firmaan?

Microsoftin Windows 8 tabletteja saamme vielä odotella ensivuoteen, mutta sama käyttöliittymä ongelma sielläkin on edessä perinteisissä Windows sovelluksissa.

Mielenkiintoista tuossa Windows 8 käyttöjärjestelmässä on uusi käyttöliittymä (UI). Se ainakin demojen mukaan uudet sovellukset tehdään HTML5:lla ja Javascriptillä. Windows 8:n mukana tulee windows 7 legacy moodi, jossa perinteiset sovellukset toimivat. Onko Win32 sovellukset siirtymässä vaihtoaitoon?

VDI tai TS?

Kun olemme asiakkaiden kanssa keskustelleet VDI :stä olemme useimmiten tulleet päätökseen, että “perinteinen” Terminal Server tyylinen on kuitenkin paras ratkaisu asiakkaalle.

Jos asiakkaalla on tarve saada käyttäjille hyvin vakioitu ja suojattu työasemaympäristö tulee Terminal Server ratkaisu huomattavasti edullisemmaksi kuin VDI. Käyttäjän kannalta ei juurikaan ole eroa miten työpöytä ja sovellukset hänelle toimitetaan.

Tuollaisena “nyrkkisääntönä” voidaan esim. palvelimissa käyttää, että sama palvelin joka riittää 50:lle VDI työasemalle pyörittää 200 TS työpöytää. Samoin levyjärjestelmän osalta TS ratkaisu on merkittävästi edullisempi. Ja levyjärjestelmä on kuitenkin lähes aina se kallein investointi VDI-järjestelmissä.

Tässä kevään aikana olemme taas törmänneet  useaan asiakkaaseen, jolle myyntireiska on saanut myytyä kasan palvelimia ja lisenssejä VDI:tä varten. Hei, jos myyntireiska tulee esittelemään valmistajan kalvosulkeiset en ostaisi häneltä käytettyä autoa.

VDI:llä on paikkansa jos tarvitaan admin oikeuksia tai käyttäjät asentavat sovelluksia. Muutamat sovellukset voivat vaatia työasema-asennusta, mutta nekin on erittäin harvinaisia. Olen itse 20 vuoden aikana nähnyt ehkä kymmenkunta sellaista.

Tässä pieni lista jonka avulla voi tarkistaa kumpi sopii VDI vai TS:
1. Sovellusympäristö on kaikilla lähes sama – >TS
2. Ympäristö pitää suojata ja lukita –> TS
3. Käyttäjät saavat asentaa ja muuttaa asetuksia –> VDI
4. Sovellukset toimivat vain työasemissa –> VDI (sov. virtualisointi + TS)
5. Tietoturva, erilliset verkot -> VDI

Jonkinmoisena sääntönä voisi pitää vanhaa tuttua 80/20 sääntöä. 80% käyttäjistä riittää TS, muut VDI.

Estääkö IT-osasto työnteon?

Varsinkin viimeaikoina on monesti tullut esiin, että ns. loppukäyttäjät, joille me loppujen lopuksi tehdään töitä valittavat että kotonakin on paremmat systeemit kuin töissä. Työkoneessa ja ympäristössä on kaikki yritetty sulkea ja estää, mistä usein seuraa ongelmia varsinaisessa työnteossa. Sähköpostilaatikon koko on rajattu muutamiin satoihin megatavuihin, tiedostojen jakaminen eri osastoille saatikka yrityksen ulkopuolelle on tehty lähes mahdottomaksi.  Jos haluaa tehdä töitä kotoa tai asiakkaalta, pitää osata konfiguroida liittymän mukana tullut tai asiakkaan palomuuri, siten että VPN yhteyden saa toimimaan. Työkoneeseen ei voi asentaa mitään työn kannalta hyödyllisiä ohjelmia  (IT-osasto tietää parhaiten minkälaista työtä teen ja mitä ohjelmia tarvitaan).

Pikku hiljaa on minulle tullut mieleen onko IT-osasto jo jollain tavoin työnteon esteenä, vaikka sen tehtävänä olisi enemmänkin mahdollistaa joustava työteko. Onko edelleen ajatusmallina ne valkotakkiset miehet siellä ison koneen äärellä salaisissa puuhissaa.

Koska maailma on Internetin ja erilaisen pilvipalvelujen aikana muuttunut noista vanhoista hyvistä ajoista paljon, osaavat käyttäjät jo itsenäisesti ottaa käyttöön palveluja ja ohjelmistoja ohi yrityksen IT-osaston.

Tässä muutamia esimerkkejä:

Yrityksessä oli sähköpostilaatikon koko rajattu 300 mb, siitä seurasi että päivittäin jouduttiin käyttämään paljon aikaa laatikon siivoamiseen jotta asiakkaiden postit saatiin tulemaan perille. Jonkin aikaa taisteltuaan tämän ongelman kanssa käyttäjät siirtyivät käyttämään Gmailia jossa tilaa oli 7 – 25 gb ja lisää saa luottokortilla. IT-osastolla tästä ei tiedetty mitään, vaan oltiin tyytyväisiä kun valitus postilaatikko tilasta loppui.

Dokumenttien jakaminen asiakkaille oli eräässä paikassa tehty hankalaksi, liitetiedostokoko ylittyi koko ajan. Asiakkailla ja yrityksen työntekijöillä oli usein eri versiota dokumenteista kun ei muistettu / pystytty lähettää viimeisintä versiota. Sitten joku muisti kotikäytöstä DropBoxin, jonka kautta voi jakaa dokumentteja kenelle vaan ja levytilaa taas sai luottokortilla tarpeeksi.

Näitä esimerkkejä varmaan löytyy paljon muitakin.

Mistä tässä sitten on kyse?

Kysymys on siitä, että kuluttaja ohjelmistot ja palvelut tulevat yrityksissä käyttöön halusi IT-osasto sitä tai ei. iPad:t ja muut omat päätelaitteet ovat vain pieni osa IT:n siirtymistä kuluttajille.

IT-osastojen pitääkin jatkossa enemmän miettiä miten mahdollistaa asioita kuin miten estää.  

Työasema pilvessä

PC täytti 30 vuotta pari vuotta sitten. PC:n tekniikka on hämmästyttävän vähän kehittynyt vuosien varrella. Nopeutta on tullut lisää ja USB väylä, mutta oikeastaan kehitys on ollut ollut käyttöjärjestelmä ja sovelluspuolella.

Käyttöjärjestelmästä (Windows, Linux, OSX) on massiivinen, alkuun riitti kun koneen käynnisti lerppuasemalta. Lerppuasemalle mahtui käyttöjärjestelmän lisäksi Lotus 1-2-3 ja Wordstar tai WordPerfect.

Uusin Windows 7 tarvitsee levytilaa jo massiiviset 16 GB ja kuitenkin sen tehtävä on sama kuin alkuperäisen Dos 1.0:n eli tarjota sovelluksille rajapinta ja palveluja.

Näiden käyttöjärjestelmien ongelmana on että ne ovat muuttuneet erittäin monimutkaisiksi ja kalliiksi ylläpitää. Ne tarvitsevat jatkuvalla syötöllä päivityksiä ja korjauksia. Sama juttu myös ohjelmien kanssa. Käyttöjärjestelmän tai ohjelmien asennus vaatii paljon osaamista ja työtä.

Olen mielenkiinnolla seurannut erilaisia ajatuksia tuoda työasemat “pilvestä", useinkin nämä törmäävät lisenssisointi ongelmiin, koska käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen lisensointi on peräisin tuolta PC:n alkuajoilta.

Ajatuksen tähän kirjoitukseen sain katsomalla Googlen IO 2011 avauspuheenvuorot YouTubesta. Siellä Google esitteli heidän Chromebook projektiaan. Chromebook työasemassa selaimesta on tehty käyttöjärjestelmä (Chrome). Se päivittyy automaattisesti, käynnistyy 8 s. Siihen ei tarvita erillisiä tietoturvaohjelmistoja tai kryptausta,tietoturva sisäänrakennettu. Laite synkronoi tiedostot automaattisesti pilveen (Google tai muut). Mukaan tulee selaimella pilvestä käytettävä hallintaohjelmisto, jolla voi hallinnoida käyttäjiä ja heidän sovelluksiaan (oikeutta asentaa ja käyttää).

Suurta osa ohjelmista voi käyttää myös ns. off-line moodissa eli kun et ole verkossa. Jos tarvitaan perinteisiä Windows sovelluksia saadaan ne käyttöön joko Citrix tai VMWare palvelujen kautta.

Erikoisinta tässä ehkä on, että laite ja ohjelmistot toimitetaan kuukausihintaan. Hinnat Yhdysvalloissa yrityksille 28$ /kk ja kouluille 20$ /kk. Hinnat Euroopassa eivät ole vielä selvillä.

Vähän samanlaisia “vuotoja” on tullut myös Microsoftin Windows 8 käyttöjärjestelmästä. Ovat varmaan tarkkaan seuranneet Googlen tekemisiä.

Ilman sähköpostia?

Luin juuri Helena Auramon blogia Onko työpaikkaa ilman sähköpostia? aloin ajatella miksi sähköpostista on tullut monelle “painajainen”.

Jokunen meistä vielä muistaa kun sähköposti tuli taloon. Se oli yleensä Mainframe tuote (MEMO) tai VAX/VMS Mail. Sillä voi lähettää viestejä vain talon sisällä ja sielläkin aika rajatulle henkilömäärälle. Posteja tuli muutama päivässä, jotka ehti hyvin lukea ja vastailla.

Seuraavassa vaiheessa sähköpostia alettiin liittämään X.400 yhteyksillä muihin yrityksiin. Jokaisesta X.400 kautta lähetystä postista piti maksaa, muistaakseni 10 –30 penniä per viesti. Tuo hinta rajoitti kommunikointia aikalailla.

Sitten siirryttiin Internetaikaan ja kas postin määrä alkoi kasvamaan mahdottomiin määriin. Saapuvan postin hallinta alkoi olemaan oikeaa työtä, siihen saattaa kulua aamupäiväkin, loman jälkeen paripäivää.

Voidaanko sitten sähköpostista päästä eroon? Kuten Helena blogissaan kirjoittaa suurin osa postista tulee asiakkailta ja heidän kanssaan voi olla vaikea löytyy muuta kommunikointitapaa.

Muutamia asioita voi kuitenkin tehdä yrityksissä. Aika moni tuntuu käyttävän yrityksen sähköpostia myös henkilökohtaisena sähköpostina, sinne tulee viestit päiväkodista ja harrastuksista.  Voisi olla hyödyllistä opettaa käyttäjille kuinka he voivat ottaa käyttöön ilmaisia postipalveluja (gmail, hotmail, yahoo mail…) jota he voivat käyttää omissa asioissaan.Samalla tulisi tutustettua käyttäjät tulevaan pilvimaailmaa. Vaikka me tällä IT-alalla pidämme itsestään selvänä, että toki kaikki muutkin osaavat avata postitilin ei se “normaaleita” käyttäjiltä onnistukaan.

Yrityksen sisällä voisi pikkuhiljaa ottaa käyttöön pikaviesti tms. palveluja.Niin ja ottaa ainakin viestintäosastolta pois lähetä kaikille mahdollisuus .

Henkilökohtainen pilvi (Personal Cloud)

 

Kun nyt näitä pilvijuttuja on on ulkoista- ja sisäistä, ajattelin sitten lisätä soppaan vielä henkilökohtaisen pilven. Kerron tässä miten itse käytän pilvipalveluja (onko enää mitään muita palveluja, kuin pilvee?) ja miten ja miksi päädyin sinne.

Kaikki lähti tietysti sähköpostista, minulla oli Internetliittymän kautta saatu sähköpostitili 10 mb laatikolla (1997). Siihen sai yhteyden vain ko. liittymästä, joten postit luettiin vain kotona, tämä tietysti rajoitti käyttöä aikalailla. Liitetiedostojen (lähinnä valokuvat) lähettäminen oli tuskaa, koska kerralla sai lähettyä kuvan tai kaksi. Löysin sitten Hotmail palvelun, jota voi käyttää mistä tahansa selaimella, käyttöliittymä oli alkuun aika “karhea”, mutta kyllä sillä toimeen tuli.

Aikaa myöten Hotmailin käyttö muuttui roskapostin takia mahdottomaksi, mutta sitten vuonna 2004 löysin Googlen GMailin. Google Gmail toi mukanaan mahtavan 1 gb postilaatikon.
Googlen Gmail kasvoi sitten 2007 koko “tuoteperheeksi” kun mukaan tuli tekstinkäsittely,taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka. Alkuun nuo ohjelmat olivat kovin yksinkertaisia, mutta merkittävä etu niissä oli että ne olivat aina “mukana”. En enää tarvinnut USB-tikkuja yms. että sain omat dokumentit käyttöön. Kaikki oli käytettävissä juuri siltä koneelta ja sieltä mistä halusin.

Valokuvathan ovat niitä tärkeimpiä dokumentteja mitä kodeissa yleensä on. Kokeilin erilaisia tuotteita (kameroiden mukana tulleita), mutta minusta paras (lue: yksinkertaisin) on Google Picasa ohjelmisto. Valokuvat on yleensä tarkoitettu muille näytettäviksi, mutta ne yleensä ovat koneessa kotona (varmistettuna ulkoiselle) levylle/DVD/CD:lle. Picasassa on mahdollisuus synkronoida kuvat verkkoon, jossa ovat myös helposti näytettävissä muille.

Varsinkin nyt kun kotona oleva laitekanta on kasvanut (miniPC, iPad, MacBook, kannettava PC, Android Tablet, iTV...) olen huomannut kuin mainio juttu on että omat dokumentit ja ohjelmat ovat siellä jossain. Dokumentteja ja ohjelmia voi käyttää asentamatta ilman asennuksia kaikissa laitteissa.

Toiveena vielä olisi, että tähän henkilökohtaiseen pilveen saisi tallentavan verkkodigiboxin (ei löydy nykyiseltä operaattorilta) ja videovuokraamon. Verkkolevykin olisi mukava juttu, sinne voisi tallentaa videot. Myöskin monta muuta juttua on mielessä tämäkin pilven osalta.

Hyvin vastaavanlaiset tuotteet löytyy Microsoftilta ja monelta muultakin. Näin käyttäjän kannalta tärkeä asia on, että kaikkiin palveluihin pääsisi mistä laitteesta tahansa yhdellä tunnuksella.

Kun aloitimme ICT-Verstaan 3 vuotta sitten päätimme, että hyödynnämme myös yritysympäristössä samanlaisia ratkaisuja. Vieläkään meillä ei ole ainuttakaan omaan tuotantopalvelinta, kaikki dokumentit ja ohjelmistot on käytössä miltä tahansa laitteelta mistä tahansa. Niin ja tietysti IT-kustannukset (pois lukien kannettavat) vuodessa on alle yhden pienen palvelimen.

BYOPC (Tuo oma kone töihin)

Termihän pitäisi oikeastaan olla Tuo Oma Laite (Bring You Own Device, BYOD), koska suurin osa uusista laitteista ei ole enää perinteisiä työasemia vaan suuntaus on ollut ja tulee olemaan Tablet ja älypuhelin (“älylaite”) suuntaan. Käyttäjät hankkivat itse esim. Apple iPad laitteita, joita he haluasivat myös käyttää töissään.

Osa yrityksistä on jo huomannut, että perinteinen yhden käyttöjärjestelmän (Windows / OSX / Linux) taktiikka tulee muuttumaan usean käyttöjärjestelmän suuntaan. Jatkossa joudutaan / päästään tukemaan hyvin erilaista kirjoa laitteita ja käyttöjärjestelmiä kuin viime vuosikymmenten tietototekniikka ympäristöissä.

Vastarinta tulee tietysti olemaan joissakin tapauksissa suurta, kuten aina uuden teknologian tulemisessa. Muistan itse kuinka Mainframe puolen ihmiset nauroivat kun tuotiin ensimmäisiä PC:tä taloon. Heidän veikkaus oli, että tuo “hullutus” loppuu parissa vuodessa ja palataan taas päiväjärjestykseen. Noita PC:tä voi ainostaan käyttää kotona pelaamiseen tai tekstinkirjoittamiseen, mutta yrityksiin niitä on turha tuoda.

Omien laitteiden käyttö tulee olemaan haasteellista yritysten kannalta. Joudutaan miettimään mitä palveluja ja sisältöä saa laiteissa olla, miten erotetaan käyttäjän data yrityksen datasta. Omien laitteiden hallinnointi tuo myös oman haasteensa, miten toimitaan jos käyttäjä vaihtaa työpaikkaa tai hukkaa laitteen. Yrityksen omistama laite voidaan etätyhjentää, mutta käyttäjän omistaman laitteen etätyhjennys ei olekaan sallittua. Eli täytyy löytää keinot ja mallit miten etätyhjentää vain yrityksen data ja sovellukset laitteesta ja jättää käyttäjän omistama data paikalleen.

Onneksi nyt jo löytyy hallintatuotteita, joilla suurimman osa noista ongelmista voi ratkaista. Joskin kaikki tuotteet, joista löytyy usean (mobiili-) käyttöjärjestelmän tuki ovat uusia eli joudutaan opettelemaan ja asentamaan uusia hallintajärjestelmiä. Aika moni ei tiedä että myös iOS:n (iPhone, iPad) voi asentaa sovelluksia oman hallinnan kautta ei vain App Storesta.

VDI vai Ei-VDI

Kas siinäpä pulma? Viimeiset kaksivuotta on ovat olleet se aika jolloin VDI tulee. Miksi sitten isoja toteutuksia ei ole kuitenkaan kuin muutamia ja suomessa ei yhtään (yli 1000). Olemme nyt törmänneet usealla asiakkaalla siihen, että heille on tehty POC (proof of consept / testiympäristö) ja usein luvatut ominaisuudet eivät toimi tai toimivat osittain. Lisenssit ja laitteet on kyllä myyty, mutta toteutus onkin jäänyt tekemättä, ehkä osaamattomuutta tai kiire (lue myynti) on vienyt asiantuntijat muualle.
Suurimalle osalle asiakkaista on “unohdettu” kertoa, että Microsoft lisenssit pitäisi myös ostaa (VDA tai SA). Tuo Microsoftin osuushan kasvattaa lisenssien hintaa merkittävästi (jopa 100€/vuosi) sopimuksista riippuen. Kannattaa lukea tarkkaan MS VDI lisenssointiohje.

Samoin on liioiteltu kuinka monta VDI-työasemaa palvelin pystyy ajamaan, levykäyttö ja tietoliikenne onkin sitten jätetty asiakkaan vastuulle.

Vaikka VDI:ssä onkin paljon vieläkin paljon haasteita on perustekniikka kuitenkin ihan tuotantokelpoista. Ongelmana tuntuu oleva tuo myy ensin, mieti sitten meno.

Miksi sitten valita tai olla valitsematta VDI:tä?

VDI soveltuu hyvin esim. ympäristöihin, joissa vaaditaan korkeaa käytettävyyttä tai työasemien hallinta on hankalaa (esim. tehdasympäristöt). On helpompi toteuttaa se konesalissa kuin yksittäisillä työasemilla. Samoin tietoturvapuoli saadaan helpommin haltuun kun järjestelmä sijaitsee keskitetyssä paikassa. Myöskin ympäristöt, joissa on paljon käytössä pöytätyöasemia tulevat hyötymään VDI:stä.

Ongelma VDI:ssä on että investoinnit ovat etupainotteisia eli alkuun on hankittava tarvittava laitteet ja ohjelmistot sekä projektit. Hyödyt tulevat vasta viipeellä muutaman vuoden päästä. Tämä etupainotteisuus on suuri haaste usealle asiakkaalle, on vaikeaa perustella hankkeen takaisinmaksu.

Ympäristöt, joissa käytetään paljon kannettavia eivät tule hyötymään VDI:stä merkittävästi. Kannettaville on olemassa / tulossa monia uudenlaisia ratkaisuja hallintaan, jotka tulevat ratkaisemaan mobiilien ympäristöjen ongelmia.

Syitä valita tai olla valitsematta löytyy myöskin muita. Aina ensialkuun kannattaa käyttää aikaa ja selvittää mitä VDI tarkoittaa oikeasti ja soveltuuko se omaan ympäristöön.

Mobiilia

Sattumalta törmäsin tilastoon laajakaistaliittymien määrä Suomessa (Ficom). Siinä tilastosta näkyy selvästi, että kiinteiden laajakaistojen (ADSL) määrä lähti vähenemään jo vuonna 2008. Kehitys on menossa entistä enemmän ja nopeammin mobiililaajakaistojen suuntaan. Uusi 4G lupaa tuoda vielä huomattavasti nopeammat yhteydet. Jos vielä hinnoittelu 4G verkoissa saadaan kohtuulliseksi, kiinteä hinta ilman mb rajoja, voisin itsekin hankita luopumista kaapelimodeemista.
Veikkaisin, että osa yrityksistäkin tulee siirtymään mobiililaajakaistoihin kiinteiden yhteyksien sijaan. Konttorille voi rakentaa 4G / Wlan reitittimellä verkon ja kannettavissa voidaan käyttää sisäänrakennettua 4G korttipaikkaa. Siirtyminen kokonaan mobiiliin ympäristöön vaatii tietysti miettimistä, minne yrityksen palvelimet ja palvelut sijoitetaan. Tuskin kukaan varsinaisesti “rakastaa” ostaa ja ylläpitää omia palvelimia ja järjestelmiä. Samoin yhteyksien järjestäminen yrityksen sisäverkkoon vaatii erilaisia VPN tms. rakennelmia, joiden ylläpito ja käyttö vaatii rahaa ja “tupakkaa”. Mobiliteetin käyttöönotto tulee muuttamaan yritysten IT-ympäristöjä merkittävästi jatkossa. Samoin päätelaitteet tulevat muuttumaan, miksi käyttäjät eivät saisi käyttää niitä laitteita joilla saavat työtehtävänsä parhaiten hoidettua.
Kuluttajapuolelta tutut palvelut ja järjestelmät tulevat myös yrityksiin.

Mitä vikaa sisäisessä pilvessä?

Ohjelmisto- ja laitetoimittajat haluavat lisätä pilven (hypeä) myös yritysten sisälle. Ensialkuun tuo voi kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta kun alkaa vähänkin miettimään mikä se oikea Pilvi on, tulee esille myynti- ja markkinointimiehet tässäkin jutussa.

Pilven tarkoituksena on  tarjota asiakkaille ohjelmistoja ja kapasiteettiä käyttöperusteisella veloituksella. Hyvä esimerkki on, että kun asiakas tarvitsee suurta julkistusta varten lisää web palvelimia, hän ostaa tarvittavan kapasiteetin vain tarvitsemakseen ajaksi (esim. 1kk) ja maksaa vain käytetyn kapasiteetin. Samoin myös ohjelmien käyttö ja laskutus perustuu vain kulloinkin tarvittavaan määrään. eli joustoa löytyy myös alaspäin.

Miten tämä sitten liittyy “sisäiseen pilveen”. Myyntikalvoissa esitellään kuinka voit rakentaa sisäisen pilven, kunhan hankit nämä meidän ohjelmat ja laitteet. Ajatellaan yritystä X (100 palvelinta), joka on päättynyt lähteä mukaan tähän pilveilyyn. Ajatus esitetään yrityksen johdolle ja liiketoiminta yksiköille tapana siirtyä käyttöpohjaiseen veloitukseen eli kunkin maksaa vain sen mitä käyttää. Ja tämän on se asia joka erityisesti on kauan kiinnostanut varsinkin liiketoimintajohtoa.
Tämän perusteella rakennetaan yritykseen sisäinen pilvi, jonka kapasiteetti mitoitetaan vähintään sadalle palvelimelle, jopa vähän lisätään kasvunvaaraakin (10 palvelinta). Käyttöönoton jälkeen liiketoiminta odottaa saavansa laskun vain käyttämästään kapasiteetistä, esim. talousosasto, jolla aikaisemmin oli käytössä 20 palvelinta, tarvitseekin nyt vain jatkuvasti 10 palvelimen kapasiteetin ja vain vuodenvaihteessa n. kuukauden ajan muut 10 palvelinta. Samoin myös muilla liiketoimintayksiköillä. Kaikki odottavat joutuvansa maksamaan vain kapasiteetin, jota ovat käyttäneet.

Mutta kuinkas käykää, maksu on vähintään sama kuin ennen tai ehkä jopa suurempikin. Koska yritys on joutunut tekemään investoinnin 100 palvelimelle ja jonkun on maksettava koko “kakku”, koska ylimäärästä kapasiteettia  ei voida myydä muille vaan yrityksen on se maksettava kokonaan.

Eri asia on sitten miettiä, miten saa aikaan dynaamisen ympäristön, johon voi tarvittaessa hankkia lisäkapasiteettiä (pilvi) sieltä mistä sitä kulloinkin saa edullisemmin (sopivammin).

Ennustamista (osa 2)

Pilvistä

Vuosi 2010 on meille kuin varmaan monille muillekin oppimisen ja testaamisen aikaan pilvipalveluissa (höystettynä muutamilla toteutuksilla). Vaikka olemme itse käyttäneet pilvipalveluja jo 3 vuotta, on uusien palvelujen ja niiden integroiminen yritysympäristöön aikamoinen oppimisprosessi. Palvelut kehittyvät ja muuttuvat hurjalla vauhdilla, mikä on sekä hyvä että huono juttu. Hyvää siinä on uudet ominaisuudet tulevat välittömästi käytettäväksi, eikä tarvitse odotella seuraavaa suurta päivitystä.Samoin joku siellä pilvessä huolehtii niiden päivittämisestä ja voimme keskittyä vain käyttämiseen. Huonoa siinä on, että projekteissa täytyy kokoajan päivittää myös omaa osaamista uusista ominaisuuksista. Ennen vanhaan valittiin vain alusta ja ohjelmistoversio ja niillä sitten mentiin koko projekti läpi, vaikka matkan varrella olisi tullut vaikka kuinka hyviä ominaisuuksia ohjelmistoon. Sitten jäätiin odottelemaan päivitysprojektia. Ja koko homma uudestaan 3 vuoden kuluttua.
Tämä vuosi (2011) tulee sitten olemaan se jolloin pilvipalvelut kypsyvät ja niiden käyttö tulee monissa yrityksissä yleistymään. Joskin ei siihen tahtiin kuin markkinamiehet haluaisivat. Vaikka pilvipalvelujen ostamiseen riittää luottokortti, niiden integroiminen olemassa olevaan ympäristöön ja tietojen siirto onkin sitten työtä vaativa juttu.
Ja taas kumma kyllä asiakkaat unohtavat kysyä sen tärkeimmän kysymyksen: Miten sieltä päästään pois?

Muutamat pilveen menneet ovat tuon kysymyksen unohtaneet ja nyt tuskailevat asian kanssa.

Ennustamista (osa 1)

 

Vaikka vuosi onkin jo alkanut ajattelin kirjoittaa muutamia ennustuksiani ja ajatuksia kuluvalle vuodelle.

Laiteet

Viime vuosi (2010) oli ehdottomasti Apple iPadin juhlaa, myyntimäärät ovat käsittämättömän suuria, 7,4 miljoonaa. Viime vuonna Apple olikin lähes yksin tässä segmentissä, mutta  CES 2011 messuilla kymmenet valmistaja ilmoittivat tuovansa omat versionsa tableteista markkinoille. Lähes kaikki käyttävät Googlen Android käyttö-järjestelmää, joten oletettavissa on, että myös tablet puolella Android ohittaa myyntimäärissä Applen iOS:n. Mutta missä on Microsoft? Microsoft esitteli Windows 8:a, joka on tulossa ehkä vuonna 2012. Suuri ja mahtava on taas kovasti myöhässä näistäkin kekkereistä, parin vuoden sisään nähdään pystyykö MS pääsemään enää mukaan näihin uusiin laitteisiin. Koska nyt tietysti joku vastaa, että olihan siellä myös windows 7 tabletteja, niin siitä vain kokeilemaan toimiiko hiirellä ja näppäimistöllä käytettäväksi tarkoitettu järjestelmä sormella.

 

Onko näistä tableteista sitten yrityskäyttöön?

Olin asiakkaalla loppuvuodesta palaverissa ja hämmästyin, että lähes jokaisella asiakkaan henkilöllä oli iPad käytössä. Ja tämä oli vielä ennen kuin Applen iPadin myynti oli edes Suomessa alkanut. Yrityksen oma IT-osasto ei kylläkään tukenut tai edes “sallinut” niiden käyttöä, mutta käyttäjät olivat itse hankkineet laitteet.

Ehkä tuo on kuvaava esimerkki, miten käyttäjät tulevat itse valitsemaan heille soveltuvan laitteen. IT-osastojen tehtäväksi tulee miettiä, miten tarjota palveluja päätelaiteriippumattomasti.

Tablettien lisäksi ns.tilattomat laiteet tulevat tänä vuonna. Niitä on tulossa useilta valmistajilta, kuten Google Chome OS, cr-48 ja ennakkotietojen mukaan myös Microsoft on kehittelemässä samanlaista ohjelmistoa. Google on tehnyt hauskan esittelyvideon laitteesta : Google cr-48

Seuraavassa osassa ennustelen Pilven tulevaisuutta ja kokemuksia projekteista viime vuonna.